tag:blogger.com,1999:blog-75815836229637144902012-01-23T13:11:33.154-08:00pcm266noreply@blogger.comBlogger2061100tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-87793098270966994922012-01-23T13:04:00.001-08:002012-01-23T13:11:33.168-08:00<div><div><span style="color: rgb(85, 85, 85); font-family: Calibri, Helvetica, Arial, Tahoma, sans-serif; font-size: 15px; line-height: 20px; text-align: -webkit-auto; background-color: rgb(255, 255, 255); ">"Jokaiselle meille on tärkeää, että on joku odottamassa kotona, valmistelee ruokaa, silittelee paitoja ja ennen kaikkea hellii, Niinistö tähdentää."</span></div><div><span style="color: rgb(85, 85, 85); font-family: Calibri, Helvetica, Arial, Tahoma, sans-serif; font-size: 15px; line-height: 20px; text-align: -webkit-auto; background-color: rgb(255, 255, 255); "><br /></span></div><div><a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/kotimaa/2012/01/1481845/sauli-niinisto-jennin-tuki-korvaamatonta">http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/kotimaa/2012/01/1481845/sauli-niinisto-jennin-tuki-korvaamatonta</a></div></div><div><br /></div>Ääni Niinistölle on ääni 50-lukulaiselle perheidyllille, pikkuvaimo tekee kotona työt ja tukee älykkäämpää puolisoansa raskaan päivän jälkeen. Tosin yleensä silloin 50-luvulla miehet olivat psykologisesti tarpeeksi tasapainoisia ollakseen kiinnostuneita oman ikäisestä seurasta. Ai niin, mutta tästä Saulin ja hänen paitoja silittelevän pikkuvaimonsa todella korkeasta ikäerosta ei saa puhua, eikä vääntää vitsejä. Miksi ei? Minähän vain pilkkaan hänen heteroseksuaalisia taipumuksia. Miten tämä aihe on muka kaiken arvostelun tavoittamattomissa, kun samaan aikaan kaikenlainen homofobinen Haavisto-vastainen propaganda leviää sosiaalisessa mediassa.<div><br /></div><div>Bottom line: Minähän en irstaita vanhoja setiä äänestä. Miksi muidenkaan pitäisi? Ja se puolue, herranjestas, Herrojen Kokoomus. Ei tule kesää, duunarin pitäisi jo tajuta mistä heidät on tehty. </div><div><br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8779309827096699492?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-69954061008625810562012-01-11T12:54:00.000-08:002012-01-11T13:12:59.548-08:00Ostin vuonna 2009 levysoittimen, sellaisen jonka olin pitkään halunnut. Ennen kuin minusta tuli isä ensimmäisen kerran, kuuntelin levyjä, pesin, harjasin pölyt. Istuin alas tarkasti mitattuun paikkaan kaiuttimien välille, suljin silmät ja kuuntelin. Kuuntelin ja olin, vain minä ja musiikki.<div>Vapaa-ajallani metsästin neitseellistä vinyyliä, uria joita ei neula ollut kyntänyt. Levyjen kuuntelu oli vaivaa vaativaa, kappaleen vaihtaminen edellytti tuolista ylösnousemista, eikä kaukosäätimellä saanut tehtyä mitään. Siedin jopa pienet rahinat ja suhinat, koska jokin analogisessa soundissa. Jotkut levyt olivatkin aivan erinomaisia, mutta valitettavan usein vinyyliversio ei netistä luetusta hypestä huolimatta ollutkaan hyvä ("Siis tää Brittipainos tosta levystä EX- kunnossa pesee kyllä sen vuoden 94 MoFi-cd:n jne. jne. jne."). </div><div><br /></div><div>Perheellisyys alkoi syömään musiikinkuunteluharrastusta, ei ollut aikaa puunata ja pestä, eikä sointinta voinut unohtaa yksinään pyörimään koska hifi-vehkeet ovat täysmanuaalisia. Soittimelle ei kertynyt lainkaan soittotunteja, kallis vehje keräsi pölyä, ja helppoude vuoksi cd-kokoelma ja Spotify tulivat tärkeämmiksi kuin tämä aikaa vievä analoginen vehje. Eivätkä ne cd:t kuulosta niin pahalta kuin halutaan uskoa tietyissä piireissä, ääni on häiriötöntä, toisto identtistä jokaisella kerralla, mitään vahinkoja ei tapahdu jos levy jää pyörimään vaipanvaihdon ajaksi ja loppuu, ja pakkoko on ostaa pilalle masteroitua nykymusiikkia. Voihan keskittää levyostoksensa sellaisiin levyihin, joita ne samat Steve Hoffman-foorumin hörhöt suosittelevat (joiden ansiosta innostuin vinyylistä alunperin), tai sellaisiin versioihin omista suosikkilevyistä joita Hoffmaniitit suosittelevat. </div><div><br /></div><div>Mikä oli viimeinen niitti vinyyharrastukselle? Toinen lapsi. Tosin, olin yleisesti ottaen myös kyllästynyt hifi-hypeen, jotenkin hifi-uskovaisuuteni on kärsinyt, enkä usko enää kääntyväni analogiuskontoon. Analogiseurakunnan kirkollisvero on kuitenkin aika iso rahareikä.</div><div><br /></div><div>Levysoitin on matkannut, toivottavasti onnellisen omistajan luokse. Toivon mukaan käyttöön, eikä pölyjä keräämään. Minä keskityn laadukkaiden cd-julkaisujen hankkimiseen, sekä tietenkin SACD/DVD-A levyjen ostamiseen, vaikkakin jälkimmäisiä ei enää oikein julkaista, ja SACD on myös jäänyt vähille julkaisuille. Onneksi Sonyn edullisetkin Blu-ray soittimet väittävät tukevansa SACD-formaattia, ehkä toivoa ei ole vielä menetetty. DVD-Audiota toistavia laitteita ei taida ihan budjettiluokassa olla.</div><div><br /></div><div>Helppous ja häiriöttömyys, olivat lopulta ne asiat joiden vuoksi pidän cd-levyistä, ovat samoja syitä joiden vuoksi ihmiset alunperinkin alkoivat vaihtamaan analogisten äänitteiden kokoelmiansa digitaalisiin. Vaikka kuulin audiofiili-tason vinyylejäkin, eivät ne koskaan olleet parhaiden SACD-äänitteiden kanssa samaa tasoa, ei vaikka sulkisin korvani kaikelta pieneltä häiriöltä ja taustahurinalta. Se mikä kuulostaa hyvältä, on kuitenkin aina subjektiivinen asia, eikä näistä kannata lähteä kiistelemään. Haluaisin että muusikot äänittäisivät levynsä yhtenä ottona, analogisilla laitteilla samassa tilassa ollen, mutta julkaisisivat levynsä korkean resoluution digitaalisissa formaateissa, ilman älyttömiä loudness-masterointihäröilyjä. </div><div><br /></div><div>Tuleeko vinyyliä ikävä? Ei tule, ja voinhan palata siihen sitten kun lapset ovat aikuisia ja minä olen kriisien kourissa kärsivä keski-ikäinen mies. Jotkut hankkivat silloin moottoripyörän, minä voin sitten hankkia vaikka Linn Sondekin....</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6995406100862581056?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-1461779493831812302012-01-11T12:26:00.001-08:002012-01-11T12:28:35.619-08:00<div>Ylen vaalikoneen mukaan sopivin ehdokas oli *argh* Timo Soini 75%, toisena</div><div>Pekka Haavisto 74% ja kolmantena se nuorin Paavo, 63%.</div><div><br /></div><div>Väyrynen, Essayah ja Niinistö vetivät pohjanoteeraukset. Ei mitään yllätyksiä tällä osastolla, mutta että Soini, siis Soini, Soiiiiiiniiiii. Eih! Olen liian järkyttynyt jatkaakseni, mutta jatkan silti.</div><div><br /></div><div>Tulosten jaoettelu aihealueittain: Johtaja (Soini 88%), Ulkopolitiikka (Soini 80%), Arvot (Haavisto 76%), Ihminen (76%). Jos vaihdan painotusta kohti arvoja ja ihmisiä, niin Pekka ja Paavo nostavat pisteitään, ja Haavisto nousee ykkösehdokkaaksi. Ylen vaalikoneen kysymykset eivät olleet kaksisia, joten en lukisi liikaa näihin tuloksiin.</div><div><br /></div><div>Hesarin vaalikoneen mukaan minun pitäisi äänestää Arhinmäkeä.</div><div><br /></div><div>Yksikään vaalikone ei uskalla ehdottaa, että minun tulisi äänestää Niinistöä. Jos näin tapahtuisi, alkaisin epäilemään vaalikoneita kokoomuksen salajuoneksi. </div><div><br /></div><div>Jos pitäisi äänestää puhtaasti tv-mainosten viihdyttävyyden perusteella, menisi ääneni Paavo Väyryselle. Sauli Niinistön "Suomella töissä"-spotit ovat taas nolointa noloa, onko tässä tehty kampanja jolla yritetään varmistella ettei Sauli voita, sen verran surkea kokonaisuus,unohtamatta tuota heidän iskulausetta. Kuka senkin on keksinyt, ja kuka valopää se on hyväksynyt kampanjaan? "Suomella töissä"? "Ruotsilla lomalla", mitä helvettiä tässä on yritetty sanoa? Oli mitä oli, siinä on epäonnistuttu täysin. </div><div><br /></div><div>Miksei yksikään ehdokas ole kunnollinen, maks. 40v marxisti-vegaani-homo, joka harrastaa kansantanhua ja esiintyy edukseen kotona ja ulkomailla. Siinä olisi ehdokas minun makuuni. </div><div>Sitä odotellessa, äänestän Ärhentelymäkeä, tai Haaveilijaa. </div><div><br /></div><div>Lopuksi. Nuori äänioikeutettu! </div><div>Älä luota vanhempiesi ikäisiin tai heitä vanhempiin ihmisiin, muista tämä äänestäessä.</div><div><br /></div><div><br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-146177949383181230?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-87657224058446678772012-01-11T10:20:00.000-08:002012-01-11T10:32:22.337-08:00<div><b>Itellan pakettiseuranta:</b></div><div><br /></div><div>11.01.2012, klo 12:28 Vastaanottajaa yritetty tavoittaa jakeluajankohdan sopimiseksi. 33800 ITELLA LOGISTIIKKA KULJETUS</div><br />11.01.2012, klo 09:53 Vastaanottajaa yritetty tavoittaa jakeluajankohdan sopimiseksi. 33800 ITELLA LOGISTIIKKA KULJETUS<div><br /></div><div><br /></div><div><b>Vertaa minun puhelimeni soittoloki:</b></div><div><br /></div><div>Vastaamattomat puhelut: 1 kpl, klo 9:52.</div><div><br /></div><div>Itella soittelee mielikuvitussoittoja koskien kotiinkuljetuksiaan. Olin 12-13 luennolla ja puhelin koko ajan äänet päällä (ensimmäisen soiton mentyä ohi) vastoin hyviä tapoja ja eipä tuo luuri lainkaan soinut, mutta kivenkovaan väittävät soittaneensa kahdesti. Nyt sitten ilmeisesti lähettävät kotiin kortin jossa on numero jonne voi soittaa sopiakseen jakeluajankohdan.</div><div><br /></div><div>Kiitos loistavasta palvelusta, jälleen kerran. Miksi Itella ei heti lähetä tekstiviestiä jossa on numero jonne voi soittaa sopiakseen kuljetusajankohdan? Olisiko tämä liian vaikeaa ja liian JÄRKEVÄÄ? Ei ole ihan ensimmäinen kerta kun kyseinen pulju (olkoot sitten Posti ollut nimeltään silloin) aiheuttaa kotiinkuljetuksineen harmaita hiuksia. Eipä ole ollut näitä ongelmia Matkahuollon ja DHL:n kanssa, harmi että verkkokaupat eivät usein tarjoa muita palveluita kuin Itellan. Mutta minusta tuntuu, että jatkossa etsin sellaisia yrityksiä, joiden kuljetukset hoitaa joku muu kuin Itella. On oltava jokin toimiva vaihtoehto heidän touhullensa, minun hermoni eivät kestä heidän lepsuiluaan ja "tullaan 18 aikoihin" kun tulevat vasta 21 jälkeen tyylisiä heittoja aikatauluissa.</div><div><br /></div><div>Nimim. Kyllästynyt.</div><div><br /></div><div><br /></div><div><br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8765722405844667877?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-67348136715456805302011-08-12T11:57:00.001-07:002011-08-12T12:03:08.518-07:00Ostin Prismasta Rainbow paistovalmiin maalaispatongin, alkuperämaa Ranska. Paiston sen rapeaksi ja ihanaksi, ja sitten<a href="http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194691978138/artikkeli/myyjia+jopa+lyoty+-+asiakkaiden+hermot+pettavat+ranskalaisen+torin+patonkijonossa.html"> jonotin</a> olohuoneesta keittiöön n. 40 minuuttia jotta saisin syödä sitä. Hyvää oli. Tästähän voisi kehkeytyä koko perheen huvittelu, tai illanviettojen tähtihetki: simuloitu patonkijono. <br /> <br />Jos siis haluat simuloida Tampereen ranskalaista toria, tarvitset yhden ranskasta peräisin olevan suojakaasuun pakatun patongin, ja uunin. Kutsu vaikka kavereita kylään, jotta saatte jonon aikaiseksi, kenties miettikää etukäteen jotain herjoja joita voitte laukoa osoittaaksenne turhautumisenne. Kannattaa kokeilla. <br /> <br /> <br /><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6734813671545680530?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-61547267375680928652011-08-05T11:27:00.000-07:002011-08-05T11:36:38.554-07:00Miltä kuulostaa seuraavanlainen myyntipuhe? Nämä meidän myymät tuotteet ovat huonoja (edulliset), eivätkä tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön, mutta nuo (kalliit) ovat tosi hyviä, suosittelen niitä. Kuulostaako ilmeisesti provisiopalkkaa nauttivan myyjän opetellulta mantralta, vai ulosannilta johon sisältyy totuuden siemen?<br /><br />Kun menimme asioimaan erääseen Jysk-myymälään, tuli myyjä asiallisesti esittelemään meille patjoja. Kun kerroimme kiinnostuneemme (olimmehan katsoneet netistä etukäteen tietoja patjoista) Jyskin Plus-sarjan patjoista, kertoi myyjä näiden Plus-sarjalaisten ja halvempien olevan enemmänkin tarkoitettu esim. vierasvuoteiksi ja alkoi myydä meille Gold-sarjan patjaa.<br /><br />Tietenkin makasimme patjoja paikan päällä, ja kyllä suurimmat erot olivat sitten hintalapussa tai koekappaleiden päällä oli hypitty kuin trampoliineissä konsanaan.<br /><br />Miksi myyjä lyttäsi firman omat tuotteet? Missä Jyskin patjoista kertovissa esitteissä jne. kerrotaan, että nämä <a href="http://www.jysk.fi/4/s42738/ag/catalog">Plus-sarjan</a> patjat sopivat vain satunnaiseen käyttöön, eikä sellaista tulisi ostaa jokaöiseen nukkumistarkoitukseen? Kuulostaa kovin absurdilta, ja haiskahtaa niin pahasti provisiomyyntipuheelta.<br /><br />Tuliko kaupat? Ei tullut, sillä lyhyesti sanottuna Sotkan myyjänainen osasi käsitellä meitä ja me olimme aivan myytyjä, oli ilo seurata taitavan myyjän työtä, kun hän suoranaisesti möi meille tuotteen josta emme olleet ennen kauppaan sisään astumista edes tienneet olevamme kiinnostuneita. Myyjä myös huomio vilkkaan esikoisemme tarpeet todella hienosti, siitä todella iso plussa. Eikä myyjä lähtenyt mollaamaan oman firmansa myymiä tuotteita missään vaiheessa, kun eihän siitä seuraa muuta kuin se, että asiakkaalla alkaa (pitäisi alkaa) soimaan ne kuuluisat hälytyskellot.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6154726737568092865?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-76003260401109574292011-07-21T12:21:00.000-07:002011-07-21T12:28:13.199-07:00Olen kahtena viime päivänä kerännyt vadelmia siirtomaasta rakennetun meluvallin rinteestä ja päältä. Marjat maistuvat hyvälle, ovat suuria ja juuri nyt kypsiä. Suurimmat marjat ovat kuin mansikoita. Paikka on mitä mainioin, sillä ihmiset tunnetusti eivät halua poimia mitään marjoja (eikä syödä niitä) jos ne kasvavat lähellä tietä, sillä pakokaasuthan maistuvat niissä ja ovat myrkkyä, ja tietenkin ihmisten koirat ovat pissineet kaikkien marjojen päälle.<br /><br />Minusta on suorastaan hellyttävää että suomalainen, joka keskimääräisesti valitettavasti yleensä kuluttaa alkoholia runsaasti ja syö muutenkin kaikkea kamalaa moskaa pahemmin miettimättä, on yhtäkkiä huolestunut terveydestään kun on kyse esim. vadelmien tai metsämansikoiden syömisestä.<br /><br />Minä sanon vaan, että namnam pissapakokaasumarjat, nam.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7600326040110957429?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-80016119017506711042011-07-20T13:35:00.000-07:002011-07-20T13:44:57.489-07:00Juostuani Fivefingers-kengillä ja käveltyäni niissä muutamia leppoisia kävelymatkoja, alkavat kengät jo hiljalleen mennä jalkaan ilman taistelua. Kevään/kesän ensimmäisten paljasjalkalenkkien (Feelmax) pohjejumitukset eivät ole nyt 6km matkoilla enää vaivanneet, toisaalta nyt Fivefingersien käyttö on saanut akillesjääneet vähän helliksi. Tosin, nämä "hellyyden tunteet" ovat jääneet varsin siedettävälle tasolle.<br /><br />Koska 6km lenkit eivät enää aiheuta jumituksia, uskoisin voivani kasvattaa kilometrimäärää kohti kympin tasoa. Pidän vieläkin Fivefingerseiden paksummasta pohjasta, nyt kaikki aiemmin akupunktiolta tuntuneet hiekkapolut tuntuvat vain leppoisilta pehmeiltä alustoilta, eivätkä terävät kivet ja kaikenlaiset sepelin palaset enää häiritse lenkkeilyä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8001611901750671104?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-37217136905478438642011-07-09T14:14:00.001-07:002011-07-09T14:52:37.121-07:00"Paljaana, paljaana" - lauloi Juha Vainio aikoinaan.<br /><br />Miten suhtautua kenkiin, joiden jalkaan laittaminen on alkuunsa jo aivan ärsyttävän hankalaa? Varvasparkani ovat niin kovin takertuneet toisiinsa, ne ovat olleet vuosia kehnojen kenkien yhteen painamina aina lapsuudesta aikuisuuteen, ja nyt varpaiden pitäisi muka mennä omiin mukaviin koloihinsa, eikä vain nojailla kaveria vasten. Onneksi kärsivällisyydellä ja varpaita harottelemalla kengät saa kuin saakin jalkaansa. Ehkä tämä kenkien pukeminen nopeutuu sitten kun kengät vähän joustavat ja varpaani tottuvat.<br /><br />Ostamani Speed-malli on nauhoitettava, toinen vaihtoehtoni oli Bikila, mutta uskottelin itselleni, että nauhoituksen avulla kenkä istuu paremmin jalkaani, eikä jalan korkeussuunnan istuvuus (jalkapöydästä) tule olemaan ongelma. Myönnettäköön, että pidän myös nauhoitetun jalkineen ulkonäöstä paljon enemmän, joten estetiikkakin saneli ehtojansa ostopäätöksen suhteen. Ai niin, ja Speedit sai alesta, Bikiloja ei (alepareista ei ollut kokoja!).<br /><br />Aiemmat kokemukseni paljasjalkakengistä ovat tulleet 2006-vuonna hankkimistani Feelmaxeista. Tuolloin paikallinen retkeilykauppa möi minulle aivan ensimmäisen tuotekehittelyvaiheen Feelmaxit (ilmeisesti Keprotec-pohja, malli: Lappa), mainostaen niiden sopivuutta juoksemiseen ja lupasivat niiden toimivan ihan kaikilla alustoilla. Tämä aivan ensimmäinen Feelmax-pari kului pohjista rikki ihan peruskävelylenkkien jälkeen. Kävelin (ja vähän juoksinkin) vaihtelevilla alustoilla. Sain sitten reklamaationa tilalle uuden parin, ja myyjä kertoi valmistajan sanoneen, että asfaltilla ei parane kävellä. Se siitä monikäyttöisyydestä, jätinkin tilalle saamani parin ns. aikalailla roskienvientikengiksi, joiden tilalle sain sitten Reinot, joilla on talvisin kivempi viedä roskia (sori Feelmax).<br /><br />Tänä kesänä aloitin sitten Feelmax-parini uudelleenkulutuksen. Aloitin heti lähes 6km lenkillä, jonka seurauksena pohkeeni olivat kuin lyijyä seuraavan viikon ajan, eikä venyttelystä ollut apua. Olin tietysti lukenut miljoonat kertomukset paljasjalkailusta, ja siitä kuinka harjoittelu kannattaa aina aloittaa todella lyhyistä kokeiluista, mutta enpä sitten muistanut tätä kun juokseminen tuntui niin mukavalta. Kyllä minun kulunut Karhu M10-parini ja Adizeroni ovat ihan kivoja kenkiä, mutta ei niillä juostessa tule samalla tavalla käytettyä jalkojen lihaksia kuin paljasjalkaillessa. Muutaman lenkin jälkeen pohkeet eivät enää menneet niin jumiin päkiävoittoisesta askelluksesta, joten ehkä tässä on vielä toivoa.<br /><br />Tänään sitten koeajoin sisään Fivefingerseja nopealla 4km lenkillä. Hassuinta oli nimenomaan varvastuntuma. Feelmax antoi varpaitteni olla nivoutuneena turvalliseen nippuunsa, mutta Fivefingers vaatii varpailta itsenäistä toimintaa. Tuntuma oli aluksi todella outo, mutta puolivälissä varpaat antoivat periksi eikä tämä tuntuma enää haitannut.<br /><br />Siinä missä minun ohutpohjaiset Feelmaxini (joilla ei saisi edes juosta ilmeisesti) tuntuvat lähinnä sukilta jalassa, ja kaikki alustat joissa on pieniä irtokiviä ovat tuskaisia taipaleita, on Feelmaxeilla varsin miellyttävää maastossa kuin maastossa. Fivefingersin pohja on huomattavasti paksumpi kuin näiden ekojen Feelmaxien (nykyiset Feelmaxit lienevät ihan yhtä suojattuja?), ja näihin ekoihin Feelmaxehin verrattuna Fivefingers Speed on lähes vaimennettu, tai pitäisikö sanoa suojattu kenkä. Pikkukiviä ja käpyjä sisältänyt metsäpolku ei aiheuttanut kivuliaita murahduksia, asfaltti tuntui yhä asfaltilta. Eli Fivefingersin paljasjalkatuntuma oli vieläkin ihan luonnollisen oloinen, mutta suojaavuus oli omaa luokkaansa.<br /><br />Ehkä on väärin vertailla suoraan kahta tuotetta, joista toinen edustaa oman yrityksensä tuotekehittelyn alkutaivalta, ja toinen taas tuotekehittelyn huippua. Mutta enpä sitten koskaan innostunut hankkimaan Feelmax-firman uudempia kenkämalleja, kun jäi vähän hapan maku suuhun tuosta kengästä. Tosin, ehkä jälleenmyyjien markkinointi oli harhaanjohtavaa, ei itse valmistajan.<br /><br />Toivon Fivefingersille pitkää ikää, ilmeisesti jotkut ihmiset ovat pystyneet juoksemaan huikeita kilometrimääriä asfaltilla ilman suurempaa rikkoutumista. Vibram Fivefingers on näin alkutuntuman perusteella ihan kaiken hypensä ansainnut ja kaikinpuolin erinomainen tuote.<br /><br />Ai niin, näyttäväthän ne vähän hassuilta. Lopuksi vinkki kesän paljasjalkailuun. Jos pelkäät huumeneuloja ja lasinsiruja, etkä siksi uskalla kulkea ihan oikeasti paljain jaloin, suosittelen tekemään kävelyretkiä hautausmaille. Hautausmaalla on yleensä takuulla puhtaat nurmikot ja siruttomat kävelypolut, tosin juoksemista en hautausmaalla suosittele, voi herättää lievää paheksuntaa.<br /><br /><br /><span style="text-decoration: underline;"><br /><br /></span><a href="http://www.brandos.fi/vibram-fivefingers/kso-mens-m146c-bluegreycamo/a28439"></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3721713690547843864?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-55690825854378742432011-06-26T03:27:00.000-07:002011-06-26T03:36:26.213-07:00Olen ollut 30 vuotias jo useamman tunnin ajan. Takana nuoruuden komeus, kiiltävä hymy ja positiivinen elämänasenne. Vielä aamuyöllä kaikki oli toisin, olin nuori ja haluttava, kiiltokuvamainen ilmestys, ja ilmeisen harhainen.<br /><br />Suurta päivää juhlistaakseni ajattelin tehdä jotain aivan ainutlaatuista ja ikimuistoista. Eli ajattelin siis pistäytyä alennus-myynneissä, tarkoituksenani sovittaa kenkiä (jotka tilaisin halvemmalla netistä tietenkin) ja ostaa uusi polkupyörän soittokello. Jostain syystä Lielahden Intersport Megastoressa oli ihmisen tapaisia muistuttava muodostelma, joka kiemurteli koko kaupan lävitse kassoilta aina kaupan takaseinää myöten, muodostaen jonkin asteisen taideteoksen. Koska en lue paikallislehtiä en tiedä mitä siellä niin halvalla jaettiin? Hyvää kuntoa? Vai oliko tämä ihan tavallinen alennusmyyntien avajaispäivä, oli miten oli, menetin kaiken halukkuuteni jäädä kyseiseen liikkeeseen ja poistuin lyhyen silmäilyn ja ihmettelyn jälkeen pois sieltä hullunmyllystä. Lielahdessa autoilevat "urheilulliset" ihmiset olivat myös tutulla tavalla kohteliaalla päällä, vähät välittäen polkupyöräilijöistä, joita ei tietenkään tarvitse väistää kun poistuu ajoneuvolla pihasta ja vieläpä kärkikolmion takaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-5569082585437874243?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-73316912339899853572011-06-16T09:11:00.000-07:002011-06-26T03:43:07.121-07:00Sanat eivät riitä kuvailemaan sitä tunneta, jonka tunsin kun ensimmäisen kerran kuulin Arttu Wiskarin "Mökkitie"-kappaleen. Tosin, muistaakseni kuulin biisin ensimmäisen kerran jo viime keväänä (??), joten rehellisyyden nimissä en edes muistaisi niitä sanoja, tai tunteita, joita tämä kappale minussa herätti. Ehkäpä nyt keksin uuden sanan kuvailemaan näitä tunteita: aghghghghghghghg.<br /><br />Kappeleen tarina vetoaa kaikkiiin 80-luvun lapsiin, jotka ovat istuneet auton takapenkillä ja matkanneet sorateitä pitkin kesämökille. Tosin, muistan että turvavyön käyttö oli vähän niin ja näin. Myönnän, että olen yksi näistä 80-luvun mökkilapsista. Auto ei tosin ollut Sierra, vaan Fiat, eikä se todellakaan ollut "melkein uus", vaan ihan tajuttoman vanha romu. Kuulun siis kappaleen kohderyhmään, mutta en siltikään voi millään tapaa pitää kappaleen sanoituksesta. Ehkä en vain voi sietää sitä ajan kultaamien kromisten muistojen nostalgiasuonen kuiviin vuodattamista, jota Arttu Wiskari mielestäni harjoittaa. Onhan tosin kunnioitettavaa, että pop-kipaleeseen on väkisin väännetty paikannimi: Evitskog, ja sen väkinäisyyden kyllä kuulee.<br /><br />Mutta eniten minua häiritsee Mökkitie-kappaleen tarinan ukki, joka kertoi "jatkosodasta, siitä Alikersantti Rokasta...", siis mitä? Ukki ilmeisesti ei kertonut sotatarinoita, vaan siteerasi fiktiivistä Väinö Linnan tuotosta minkä kerkesi. Tosin, Wiskarin seuraava single "Tuntematon potilas", lypsää tätä harhaisen isoisän teemaa, ja samalla selittää miksi pappa kertoili niin sekavia juttuja siellä mökillä. Tämä sotaveteraanisukupolven lypsäminen löyhien tarinoiden aihiona ja aiheina on omaan makuuni aivan liian irvokasta.<br /><br />Muutenkin Spotify-kuuntelun perusteella Arttu Wiskari yrittää sovittaa jalkaansa kotimaisten mestari-tarinankertojien (Vainio, Sundqvist jne.) suuria nahkaisia saappaita, mutta lopputuloksena Wiskarin sananjalkoja komistavat vain keinonahkaiset jalkoja kiristävät tarjouskengät. Sorateiden sankarit varmasti vetoaa juntti-auton tuunaajiin, vaisulla "Teuvo, maanteiden kuningas"-pastissimaisuudellansa, siinä missä Suihkuverhokansanedustaja Erkki Mäkinen tuo mieleen huonon yrityksen Juha Vainio-tyylisessä nokkelasta tarinankerronnasta, ilman sitä nokkeluutta ja edes pikkurillillistä Vainion sanoittajan lahjoja.<br /><br />Hyvä tuleva suomalainen artisti, älä tee kuten A.W, vaan löydä se "oma juttusi", ja jätä ne suuret saappaat sovittamatta. Onko meillä näin kova ikävä näitä edesmenneitä mestareita, että kaikki heidän jäljittelijänsä otetaan avosylin vastaan laadusta välittämättä?<br /><br />Mutta, jos tämä arvostelemattomuuteni ärsytti, voi jokainen halutessaan lukea ylistävän arvion Arttu Wiskarin levystä <a href="http://satumaa.yle.fi/levyarviot/2011-06-03/arttu-wiskari-arttu-wiskari">Ylen Satumaa-sivustolta.<br /><br /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7331691233989985357?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-71036559106774808142011-06-16T04:34:00.001-07:002011-06-16T04:41:22.661-07:00<a href="http://pcm266.blogspot.com/2009/09/jaahyvaiset-paperisille.html">Syyskuussa 2009</a> siirryimme Fackelmann-merkkiseen kestosuodatinpussiin, jolla on keitetty joka päivä kahvia. Tosin, yleensä olen keittänyt sillä vain yhden kupin, mutta voin kai nyt rehellisesti sanoa, että tuotteen käyttö on ollut päivittäistä. Toissaviikolla huomasin, että Fackelmann-kestosuodatinpussin yksi sauma oli rikkoontunut. En tiedä olenko itse syyllinen tähän rikkoontumiseen, vai tuliko tuote vain tiensä päähän. Tänään ostin uuden vastaavan tuotteen Stockmannilta (13,90€) ja toivonkin tämän kestosuodattimen kestävän tällä kertaa täydet kaksi vuotta. Epäilen sauman rikkoontuneen siihen, että olen kopautellut kestosuodatinta biojäteastian reunaan turhan luolamiesmäisesti. Tosin, mitään en myönnä, vaan mielessäni syytän alle kahden vuoden käyttöiästä saksalaista laadunvalvontaa ja espanjan viljelymaiden haaleaa kasteluvettä, sekä lentäviä avaruusapinoita... Kestosuodattimen halvempaa (6,9€) versioita myy vieläkin Clas Ohlson, ja itsekin meinasin siirtyä tähän halpakopioon, mutta eihän se voi olla yhtä hyvä, eihän? [/brändiuskovainen]<br /><br />Eli, Fack-juu vaan ja <s>kahvi</s>kuppia kallistelemaan.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7103655910677480814?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-72547651314020938512011-03-03T02:04:00.001-08:002011-03-03T02:12:57.044-08:00Katsottuani eilen illalla Reindeerspottingin telkkarista, tuli aika sekava olo. Kun katseli tuota nappien ja neulojen kanssa sähläämistä, ei enää itse tehnyt mieli edes särkylääkettä napata helpottamaan omaa päänsärkyänsä. Tosin, noiden näyttelijöiden suoritukset olivat aika kehnoja. Draaman taso oli ailahteleva, ja se kotirosvo-episodi olisi kaivannut jonkinlaisen draaman kaaren päättävän kliimaksin. Päähenkilön omistautuminen roolille oli tietenkin todella ihailtavaa, muutenki hän vaikutti mukavalta nuorelta mieheltä, jolla oli samat keskiluokkaiset unelmat kuin meillä kaikilla.<br /><br />Mitäköhän hänelle nykyään kuuluu??<br /><br />Mauttomat vitsit sikseen, luettuani erilaisten nettisivujen kommenttiosioista ihmisten reaktioita tähän dokumenttiin, minua yllättyi että niin monet kokivat dokumentin tv-esityksen olevan jotenkin "huono" asia. Yleisesti kysyttiin: "Mitä hyötyä tämän näyttämisestä on?". Jotenkin sain itse sellaisen kuvan, ettei ihmiselon ns. näyteikkunaa saisi rikkoa, ja esittää julkisilla kanavilla sen ihmiselon varjopuolia, sitä toista todellisuutta jota jotkut tässäkin yhteiskunnassa elävät. Ehkä näihin valittaviin ihmisiin olisikin uponnut samainen tarina Markus Selinin ohjaamana fiktioelokuvana, jossa olisi päähenkilönä ollut Jasper Pääkkönen, häntä olisi yrittänyt auttaa kuiville isähahmona Peter Franzen ja ilkeänä diilerinä häärisi Samuli Edelmann. Tuliko mukaan jo kaikki kotimaisen elokuvan kuluneimmat kasvot?<br /><br />Ehkä Reindeerspotting oli yksinkertaisesti liian aito tapaus, ja siksi sen esittämistä jaksettiin paheksua. Minusta dokumentti oli erinomainen, ja sen kertoma tarina äärettömän surullinen, etenkin kun ottaa huomioon kuinka Janille lopulta kävi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7254765131402093851?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-83377784780336926932011-02-26T04:03:00.000-08:002011-02-26T04:10:12.689-08:00<a href="http://personal.fimnet.fi/laaketiede/sarvikuono/kelpokonsti.html">Sarvikuono-nenäkannu</a> on mainio kapistus.<br /><br />Kuinka olen voinut elää muutamaa kuukautta vaille 30 vuotta ilman tätä kapistusta? Pitkään kestäneen (no viikon vain!) nuhan jälkeen on ihanaa kun on edes hetken röörit auki ja kaikenväriset ja kokoiset räät tulleet nenästä pois. Nenäkannuja saa apteekeista (Yliopiston apteekista jne.). Sarvikuonon hinnaksi tulee 12 euroa tjsp. Saatavilla on myös toisen valmistajan nenänhuuhtelukannua, joka maksaa lähemmäs 20€ (tai oliko ylikin) ja siinä ei tarvitse kallistaa päätä huuhtelutilanteessa. Minua pään kallistaminen ei häiritse, tuon sarvikuonon käyttäminen on todella helppoa eikä ohjeita seuraamalla vedet tule suun kautta ulos.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8337778478033692693?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-55710802724436350252011-01-16T05:19:00.001-08:002011-01-16T05:28:23.448-08:00Suomalaista koko perheen viihdeohjelmistoa parhaimmillaan edustaa MTV3'n supersuosittu Putous. Putouksen sketsihahmo-kilpailun koko perheen huipennus onkin erään näyttelijan rasistinen yellowface-hahmo, johon on kerätty kaikki jo viimeiset 200 vuotta länsimaisten rasistien diskurssiin kuuluneet stereotypiat aasialaisista, on hassut hampaat, hassu ärrätön puhetyyli, prostituutio jne.<br /><br />Studioyleisö nauraa aina kun "very sorry" sanotaan "veli solli". Mitä vuotta me elämme, 2011? Ei siltä vaikuta, kun tämä on muka viihteemme taso.<br /><br />Aasialaiset näyttävät vieläkin olevan vapaata riistaa, etenkin Aasialaiset naiset. En usko että blackface-hahmoa olisi ohjelmaan otettu, jos joku näyttelijöistä olisi halunnut maalata kasvonsa mustaksi ja puhua huulet turpeana "isosta peniksestänsä ja yrittää kuulostaa mustalta stereotypialta, keräten hahmoon kaikki valkoisten rasistien rotuun liittämät stereotypiat. Näin on valitettavasti päästetty tapahtumaan tämän Sui-Hing hahmon tapauksessa.<br /><br />Todella räikeä ja ala-arvoinen tapaus. Tietenkin jotkut sanovat, että rasismisyytöksiä esittäviltä puuttuu huumorintajua yms. yms. Kun suomalaiset esitetään negatiivisin stereotypion, ovat samat huumorintajuiset heti puukot kourassa vaatimassa verta moransa terään kossupöhnässänsä, heti kun ovat kyntäneet siis sen kivisen kaskimaalle tehdyn peltonsa käsivoimin ja itkeneet räkä naamassa kuin Turkan seitsemän veljestä konsanaan...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-5571080272443635025?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-32561673777879668222010-11-22T13:57:00.001-08:002010-11-22T14:05:24.431-08:00<a href="http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Suomalainen+kunnianhimoinen+ERA-s%C3%A4hk%C3%B6auto+osoitti+kykyns%C3%A4/1135261776993">http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Suomalainen+kunnianhimoinen+ERA-s%C3%A4hk%C3%B6auto+osoitti+kykyns%C3%A4/1135261776993<br /></a><br />""Sähköautoilun leviäminen ottaa parikymmentä vuotta tai sitten yllätymme, kuinka nopeasti uusi aika alkaa."<br /><br />"Ottaa parikymmentä vuotta?" Sähköauto ottaa virtansa tolpasta. Kun se on ottanut ne parikymmentä vuotta, mitä se niillä aikoo tehdä? Englanniksi on tietenkin puhekielessä ihan normaalia puhua "takes about 10 minutes" jne. tyyppisiä ilmauksia, mutta tämä ei voi toimia suomeksi ilman, että tämänkaltainen kielenkäyttö vaikuttaa aivan käsittämättömän kököltä, ellei peräti kökkötraktorilta.<br /><br />Toinen suosikkini on videohaastattelusta, jossa jalkapalloilija tai olisiko kyseessä ollut toimittaja, puhui siitä kuinka jalkapallomaajoukkueen pelaajat halusivat yhä olla "Stuart Baxterin alla valmennettavina". Ilmanko ei pelit luistaneet, en minäkään saisi sitä nahkakuulaa maalitolppien väliin jos kaveri istuu kokoajan niskassa. Ilmeisesti ollessaan "Stuart Baxterin alla valmennettavana" on koko maajoukkue joko joutunut kyykkyyn tai muuten vain nöyrtymään.<br />Olisiko ollut liian selkeää puhua "alaisuudesta" eikä "alla" olemisesta. Näillä asioilla tuntuu olevan vielä toistaiseksi pikkuruinen merkitysero.<br /><br />Mistä näitä anglismeja sataa?<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3256167377787966822?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-23200461686896510772010-11-13T13:20:00.000-08:002010-11-13T14:01:21.783-08:00Opetusministeri Henna Virkkunen päästeli 6.11 Helsingin Sanomain sivuilla, että englanninopetus voisi alkaa vasta viidennellä luokalla, koska englantia "kuulee niin paljon tv:stä ja internetistä" ja muita erinomaisesti perusteltuja syitä.<br /><br />Ongelmani tämän perustelun kanssa ovat moninaisia. Niiden kaikkien listaaminen saisi sormenpääni kramppaamaaan, joten pidetään kirjoitukset lyhyinä.<br />Ensinnäkin, internet on täynnä täysin suodattamatonta englantia, ja tämän suodattamattoman, ja usein kieliopillisesti arveluttavan englannin on internettiin tuottaneet, yllättävän monesti miljoonat ihmiset, jotka eivät kieltä itse äidinkielenänsä puhu, eivätkä näin ollen ole luotettavia sen tuottajina.Myönnettäköön, etteivät monet äidinkielenänsä kieltä puhuvat ole hyvä esimerkki, jolle tulisi altistua. Minä voisin olla se kehno esimerkki kaikille, jotka luulevat voivansa kuunnella minun suomea etäisesti muistuttavaa puheensorinaani, ei siitä kukaan mitään oppisi!<br /><br />Jos kukaan ei ohjaa tai suodata altistumista, kuka kertoo näille kulttuurituotteiden kautta kielelle altistuneille, esim. että "Fuck off" on aika pirun ruma ilmaisu, jota ei hirveästi kannata hokea osoituksena omasta kielitaidosta. Altistumalla oppiikin suomea kohtuu hyvin, siksipä moni ulkomaalainen joka on "altistunut" suodattamattomalle suomelle, osaa sanoa selvällä suomella: "vittu, saatana, perkele". Mihin opettajia siis edes tarvitaan? Tai pätevää varhain alkanutta kieltenopetusta?<br /><br />Jos nyt lonkalta sanoisin, että ruotsin kaikenlainen opettaminen voidaan korvata parilla tunnilla FST:n ohjelmia ja aktiivisella osallistumisella netin ruotsalaiselle keskustelufoorumille, pidettäisiin minua hulluna tai vitsiniekkana. Mutta, jos englanti on niin helppoa, että sitä oppii vain altistumalla, ilman mitään ohjausta tai neuvoja oikeasta kielenkäytöstä, kieliopista tai lausunnasta, voidaan kai samaa retoriikkaa käyttää mihin tahansa kieleen.<br /><br />Henna Virkkunen on muuten mielestäni paras opetusministeri sitten Johannes Virolaisen. (valmiiksi nauhoitettua naurua tähän)<br /><br />Minähän siis en varsinaisesti vastusta pakkoruotsia, minä vastustan suomalaisessa mediassa turhan useasti esiintyvää diskurssia, jossa pakkoruotsi on saatu vaikuttamaan ikiaikaiselta suomalaisuuden osalta, vaikka kyseessä on 60-luvun lopun poliittinen päätös, vieläpä ihmisten tekemä sellainen. Peruskoulu-uudistus tapahtui vaiheittain, ja ruotsi hiipi suomenkielisiin kouluihin myöhäisimmillään vastan 1970-luvun loppupuolella. On perin outoa, ettei tätä yhtä poliittista päätöstä saisi kyseenalaistaa, leimaantumatta esim. Persuksi tai muuten vain oudoksi. Ymmärrän hyvin, että 60-luvun muuttoaallon myötä ruotsin osaaminen koettiin hyödylliseksi, ja näin osoitan suurta ymmärrystä niitä kohtaan jotka tuon uudistuksen läpi runnoivat. Valitettavasti lakien pitäisi muuttua aikojen mukana, ja tuo laki nimenomaan kuvastaa sitä 1960-luvun lopun tilannetta, eikä suinkaan 2010-luvun Suomea.<br /><br />Mutta, onneksi nyt meillä on käsissämme jo peräti 40 vuotta (joissain kunnissa 30 vuotta) käytännön läheistä materiaalia siitä, kuinka hyvin pakollinen toisen kotimaisen opetus on lisännyt ruotsin osaamista suomenkielisten parissa. Tulokset ovat häkellyttäviä, sillä meillähän on pitkällisen ja hartaan opetustyön tuloksena tunnetusti nyt vain kielitaitoisia valtion virkamiehiä/naisia, eikä siksi koskaan jouduta esim. jakelemaan varoituksia poliisille puutteellisesta kielitaidosta. Samoin kaikki 70-luvulla peruskoulunsa käyneet osaavat ruotsia kuin olisivat syntyneet rapujuhlissa snapsilaiskourassa.<br /><br />Kaikkia poliittisia päätöksiä pitää kyseenalaistaa, ja minä kyseenalaistan. Uskallan väittää, että tuo 60-luvun lopun peruskoulu-uudistus on epäonnistunut toisen kotimaisen opettamisen osalta.<br />Valitettavasti poliittisen päätöksen kyseenalaistaminen tuntuu johtavan vain huonompiin poliittisiin päätöksiin, näitä olisivat mm. ruotsinopetus jo viidennellä luokalla (koska vika ei voi olla siinä, ettei ruotsi ole nykykään merkityksellinen suurelle osalle suomenkielisistä, vaan siinä että he alkavat opettelemaan sitä hankalassa puberteetissa... ). Huonointa olisi myös korvata ruotsi venäjällä esim. Tohmajärven kunnassa Pohjois-Karjalassa.<br /><br />Tästä päästäänkin suurten kysymysten äärelle: Miksi valinnaisuus olisi niin kamalaa? Suurimmalla osalla ruotsinopettajista on kaksoispätevyys opettaa myös jotain toista kieltä, ja jos ei ole sellaisen saa 25+35op tyylisellä kokonaisuudella vaikka avoimesta yliopistosta. Oppia ikä kaikki, ja ainahan voi lukea saksaa jos osaa jo ruotsia, eller hur? Näinhän sitä aina on sanottu, samoin aina voi lukea serbiaa ja sitten vasta venäjää, yhtä loogista. Useimmiten tämä ruotsinopettajien toinen pätevyys on jokin oikea eurooppalainen valtakieli, joten työt tuskin loppuisivat ruotsinmaikoilta, jos kielten suhteen saisi harjoittaa valinnaisuutta. Voisi jopa olla, että jokaisesta idän pikkupaikkakunnan koulustakin löytyisi yksi luokallinen motivoituneita tulevia nordisteja, jotka pänttäisivät tehokkaasti ruotsia hyvässä motivoituneessa ilmapiirissä.<br /><br />Ideaalitilanne olisi, jos ala-asteella oppilaat kävisivät ns. tutustumisjaksoja joissa heille esiteltäisiin erilaisten kielten opettelemista. Tämän perusteella, valittaisiin sitten itselle mieluinen kieli. Tosin, tämä olisi mahdollista tietenkin vain utopiassa. Muistan, kuinka omalla ala-asteellani saksan valinneet kolme oppilasta pakotettiin englannin lukijoiksi, koska heidän pieni määränsä ja koulun pienuus eivät mahdollistaneet oman saksanryhmän perustamista tai opetusta. Ehkä nykyaikana osattaisiin tehdä asiat toisella tavalla ja mahdollistaa opetus monilla eri tavoilla, vaikka esim. sitten toisen koulun ryhmässä jos ei muuten.<br /><br />Minunkin pitäisi suorittaa "pois alta" pakollinen virkamiesruotsi. Mutta, enhän voi, sillä sana <span style="font-style: italic;">virkamies</span> on nykyaikana aivan liian seksistinen ja naisia marginalisoiva. Muuten kyllä mielelläni, mutta en vain voi osallistua tuollaiseen patriarkaaliseen sortoon.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2320046168689651077?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-73153503446837067132010-11-12T14:24:00.000-08:002010-11-12T14:31:18.700-08:00<a href="http://yle.fi/alueet/tampere/2010/11/paivakoti_saastaa_lapset_palelevat_2137715.html">http://yle.fi/alueet/tampere/2010/11/paivakoti_saastaa_lapset_palelevat_2137715.html<br /></a><br />Uutinen Tamperelaisen ryhmäperhepäiväkodin väitetyistä väärinkäytöksistä palautti mieleeni erään näyn. Tässä näyssä, jonka todenperäisyyttä en kommentoi tarkemmin, näen erään perhepäivähoidon pyörittäjäksi tietämäni ihmisen hamstraamassa alennettuja päiväyslihoja lähikaupassa. Tietenkin, mielikuvitukseni tuottaa minulle lisää näitä "näkyjä". Niissä näyissä nämä päiväyslihat syötetään hoitolapsille.<br /><br />Tosin, teille oikeistoa äänestäneille (enemmistö maamme kansalaisista) lohduksi muistutan, että jopa minäkin tiedän, että kapitalistisessa yhteiskunnassa liiketoiminnan tarkoitus on tuottaa voittoa, siksi onkin ymmärrettävää että turhissa kuluissa kuten ruoassa ja lämmityksessä karsitaan. Toimihan tämä askeettinen meininki tehokkaasti esimerkiksi keskitysleireillä, joten miksi ei lasten yksityisissä hoitopaikoissa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7315350344683706713?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-68684393844949919252010-09-04T13:06:00.000-07:002010-09-04T13:21:41.772-07:00Tämän sunnuntain (Syyskuun neljäs, 2010) Helsingin Sanomien kulttuurisivuilla oli kattava artikkeli Liljan Loisto-yhtyeen uudesta levystä. Levy sisältää kotimaisia Karjala-aiheisia kappaleita reggae-tyylisiksi sovitettuina.<br /><br />Jutun lopussa Liljan Loiston Puppa J toteaa artikkelin mukaan: "Olen käynyt Petroskoissa ja nähnyt ettei Karjala vastaa lainkaan laulujen mielikuvia. Mitä sieltä oltaisiinkaan palauttamassa", kysyy Puppa J.<br /><br />Kyllä meni sylki väärän kurkkuun taas. Aloin jo melkein pitää Liljan Loiston letkeästä Karjala-reggaesta, kunnes paljastui ettei bändin toinen nokkahahmo tiedä lehtiartikkelin perusteella hölkäsenpölkäsenpöläystä itse laulujen aiheesta, eli Karjalasta. Miten muuten voi tämän lauseen järkiperäisyyden puutteen selittää?<br /><br />Olisiko artistien ennen projektin aloittamista kannattanut käydä Petroskoin sijaan siellä laulujen Karjalassa ja lukea hitunen historiaakin?<br /><br />Nyt olemme oppineet etteivät muusikot osaa äidinkieltänsä, eivätkä he tunne alkeellisinta historiaa. Äimistyn tämän yleisen tietämättömyyden edessä jälleen kerran.<br /><br />Olen sanaton.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6868439384494991925?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-77723081812628781292010-08-28T10:02:00.000-07:002010-08-28T10:11:48.339-07:00Kotimaisten laulutekstien taso on nykyään erinomainen.<br /><br /> "Mä valitsin juosta, koska luulin etten osaisi muuta.."<br />"Vapaa" (säv/san. Toni Wirtanen, es. Kaija Koo).<br /><br />Jos tämä rivi ei särähdä korvaan, niin vieraskielisten rakenteiden kotoutuminen suomen kieleen on pelottavan pitkällä.<br /><br />Olen sanaton.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7772308181262878129?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-24683639877298524962010-08-13T13:44:00.000-07:002010-08-13T14:05:02.469-07:00Keskiviikko - kello 17-18 aikoihin<br /><br />Teinipoika makaa kuusen takana nurmikolla, onko hän sammunut? Ei, hän vain tupakoi. Hänen pyöränsä on kaatuneena hänen vieressänsä. Hetken kuluttua hän soittaa kaverillensa ja kertoo olevansa kuusen alla tupakalla. Teinitytöt istuvat toisella puolella keinussa, skootteri on pysäköity keinujen viereen. Viereisellä hiekkakentällä on paskarinkejä, tai donitseja, ihan sama miksi niitä haluatte kutsua. Näiden tekemiseen on käytetty moottoriajoneuvoa, tekijänä ilmeisesti kyseiset tytöt.<br /><br />Eräänä toisena iltapäivänä<br /><br />Nuoret miehet tupakoivat ja istuvat penkeillä, sylki lentää kaaressa. Toinen juo coca colaa. Tupakkaa ja sylkeä, kirosanoja ja keskustelua etäisesti muistuttavaa puheenvartta.<br /><br />Ja eräänä toisena iltapäivänä<br /><br />Samat nuoret miehet, auto (ei mopoauto) pysäköity reunaan. Tupakointi ja keskustelu penkeillä. Olen yllättynyt siitä, että edes toinen heistä on täysi-ikäinen.<br /><br />Missä tämä kaikki sitten tapahtuu? Vihje, siellä on hiekkalaatikko, liukumäki, keinuja... Niinpä, tämä kaikki tapahtuu lasten leikkipuistossa.<br /><br />Aamuisin puistoa käyttävät ne ihmiset, joiden siellä oletetaankin käyvän. Eli pieniä lapsia vanhempineen. Mutta jo iltapäivisin paikallinen nuoriso käyttää leikkipuistoja (ei siis vain yhtä) kokoontumiseen. Myös päiväkodin piha on varsin suosittu paikka, päiväkodin kesäiseen kiinnioloaikaan piha olikin kuin rock-festivaalin jäljiltä, roskaa joka puolella. Tämä nuorison ikähaarukka lienee 12-18 vuosien välillä. Monet vanhemmista sanovat etteivät vie lapsiaan iltapäivällä tai illalla puistoon nuorison vuoksi. Pidän tätä alistuvaa asennetta valitettavana, mutta ymmärrettävänä. Ei ole kiva käydä lapsen kanssa keinumassa, jos vieressä kuuluu v-alkuisia sanoja joka toinen sekunti, tai ajetaan mopolla, tai jotain vastaavaa omituista käytöstä.<br />Mutta toisaalta, täydellinen aikuisten puute johtaa myös kaikkeen ilkivaltaan. Jos vanhemmat "pelkäävät" nuorisoa, eivät he koskaan saa tuota tilaa enää haltuunsa. Nuoriso tuskin jäisi paikalle, jos aikuisväestö ja pienet lapset olisivat lukumäärältään enemmistö tai yhtä suuri joukkio. Tai ainakin heidän käytöksensä olisi hillitympää. Tuskin puistossa olisi aina yhtä suurta määrää tupakantumppeja tai muuta roskaa.<br /><br />Onko alue sitten ns. huonomaineinen? Ei todellakaan. Mutta jotenkin omaan vinoutuneeseen ymmärrykseen erilaisten sosiaalisten kerrostumien arvomaailmasta sopii se, että juuri näiden omakotitalojen lapset ovat kuin pellossa ja ajanviete on mitä se on. Toivottavasti näistä nykyisistä pienistä ei tule samanlaisia. Tosin, toivon varassa on huono elää. Sitä paitsi, jokainen nuorison käyttäytymistä kritisoiva on heidät väärin ymmärtävä kalkkis, joka vihaa heidän elämäniloista asennettaan. Tämä elämänilo tarkoittaa häiriöitä, ilkivaltaa, mopolla päristelyä kellon ympäri ja kaikenpuolista vastuutonta rellestämistä. Ja kyllä heidän vanhempansa tietävät mitä he tekevät, siitä olen aivan varma.<br /><br />Kylläpä oli vuodatusta, syytän tästä <a href="http://areena.yle.fi/audio/1076620">Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa. </a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2468363987729852496?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-8983171060444410882010-08-04T11:38:00.000-07:002010-08-04T11:51:09.019-07:00Olen viime aikoina pohtinut monia maapallon tulevaisuuden kannalta järisyttäviä asioita. Lukiessani pojalleni "Maisa menee päiväkotiin"-kirjaa, pohdin kuumeisesti onko kirjan Riku-setä koulutukseltaan sosionomi vai lastentarhanopettaja? Vai peräti jotain muuta. Samalla minua kummastuttaa, miksi Maisan ystävistä vain Heta, Arttu ja Tellu ovat samassa päiväkodissa. Ryhmäkoko on muutenkin turhan ihanteellisen pieni. Miksei Keke tai Nipa ole samassa päiväkodissa? Onko Keke erityislapsi? kotihoidossa? perhepäivähoidossa? Vai hitusen vanhempi kuin Maisa? Onhan Keke suuri krokotiili. Onko muutenkaan kovin hyvä idea antaa hiiren hengailla mm. norsun, tipun, aasin ja krokotiilin kanssa.<br /><br />Puppe-kirjojen päiväkotiläpyskässä Pupen ystävät ovat kutakuinkin kaikki mukanava päiväkodissa, ketään ei ole jätetty mystisesti pois. Pupen (joka on koiranpentu) kanssa samassa päiväkodissa ovat krokotiili-Tommi, kilpikonna-Klaara, virtahepo-Helena ja simpanssi-Vilho. Eli villieläimet ja yksi kesy kotieläin. Tämä skenaario on mielestäni perin hullunkurinen. Toisaalta, kirjan lopussa voi tarkkasilmäinen huomata, että Vilho, joka on joukon ainoa kädellinen, on tehnyt kaveruksista kaikkein etevimmän piirustuksen. Häiritsevintä Puppe-kirjoissa tosin on kissojen selkeän alisteinen asema, sillä jostain syystä Puppe-koiran perheellä tuntuu olevan Misse-niminen kissa lemmikkinä. Koirilla kissa lemmikkinä, katinkontit!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-898317106044441088?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-4033672482994458032010-08-03T03:21:00.000-07:002010-08-03T03:38:47.734-07:00Miten saksalainen eurovitsivoittaja Lena Meyer-Landrut voi laulaa kappaleen "My Cassette Player". Henkilön iän huomioon ottaen olen huolissani siitä, että kertoiko joku hänelle ensin mikä on kasetti? Toiseksi, en voi vakavasti kuunnella ketään saksalaista joka yrittää parhaansa kuulostaa olevansa maailman ainoa saksalainen cockney. Nainen onkin ilmeisesti aikamoisen vitsin maineessa Britanniassa, joten onnea niiden markkinoiden valloittamiseen. Onneksi moinen kakka kelpaa hyvin Suomessa, joka tunnetusti on ihastunut kaikkeen saksalaisten tekemisiin aina ihan 30-luvulta lähtien. (no tarkoitin, että ihastunut kaikkeen Mr President-tyyppiseen musiikkiin, mutta liioitellaan ihan kunnolla)<br /><br />Pysyn kannassani, <a href="http://www.youtube.com/watch?v=BQAKRw6mToA">Dschinghis Khan</a> on vieläkin kaikkien aikojen paras saksalainen euroviisu. Emmekä koskaan tule kokemaan mitään yhtä järisyttävää.<br /><br />Toinen eurovitsi, jota radiot soittavat, on tietenkin Alexander Rybak. Hänen "nerokas" kappaleensa "<a href="http://www.youtube.com/watch?v=o4sfh2u8cgU">Oah</a>" nauttii valitettavaa radiosoittoa sillä ainoalla kanavalla, jota itse kykenen kuuntelemaan ilman liiallista pahoinvointia. "Oah" onkin oikein letkeä kappale, lyriikka tosin hämmentää. "You're way too young for me, but I don't mind". Aivan Alex, toivottavasti poliisi seuraa nettiliikennettäsi erikoisen tarkasti. Tuollainen mieltymys ei voi olla normaalia.<br /><br />Toisaalta, tämä ainut kanava jota kykenen kuuntelemaan soitti näiden hirvitysten perään Ricky Nelsonin kappaleen "Garden Party". Mikä temppu, soittaa populaarimusiikin helmi sen mutaliejun perään. Kylläpä syntyi hienoa kontrastia Ricky Nelsonin hyväksi.<br /><br />Yksi spotify-listoistani on saanut nimen "autotunerikolliset". Aivan kuin musiikki, joka jollain tapaa ärsyttää minua, olisi minulle jonkinlainen pakkomielle...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-403367248299445803?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-9657835701764275072010-07-31T13:10:00.000-07:002010-07-31T13:16:15.113-07:00Aiemmin ilmaisin syvää vihaani kaikenlaista turhaa "<a href="http://pcm266.blogspot.com/2010/02/keta-sa-oot-sa-vedat-hyvin.html">vetämist</a><a href="http://pcm266.blogspot.com/2010/02/keta-sa-oot-sa-vedat-hyvin.html">ä</a>" kohtaan. Vihani nousi taas pintaan, kun seurasin yleisdopingin EM-kisoja. Selostajat, nuo kielenhuollon ammattilaiset, päättivät puhua heittolajien aikana kilpailijoiden heitoista "vetoina". Ei kilinkikkeli, tuo meni jo liian pitkälle. Siis tuo heitto, ei kun veto. Suomalaisen Teron paras veto riitti kolmanteen sijaan, olisi varmaan kannattanut heittää sitä keihästä. Ilmeisesti tämä ylivoimainen Andreas Thorkildsen (tjsp) heitti keihästänsä turhan vetämisen sijaan. On se vaan kumma, että suomipoika antaa vastustajille heittolajeissa aivan turhaa tasoitusta vetämällä kummallisesti.<br /><br />No, formulaykkösissä aika-ajoissa on ajettu "vetoja" jo pitkään. Kummallinen laji, käsittämättömän kummallinen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-965783570176427507?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-90882316223254881972010-07-30T12:19:00.000-07:002010-07-30T12:37:58.324-07:00Yleisurheilun EM-kisojen myötä tulvi mieleeni muistoja nuoruudesta, kullattuani hetken näitä muiston murusia mielessäni, päätin turhuuttani korostaakseni jakaa niitä koko internetin kesken. Yksi yleisurheilukisojen sponsoreista on Spar-päivittäistavaraketju. Monet varmasti muistavat Spar-ketjun kaupat. <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Spar">Wikipedia</a> kertonee lyhyen historiikin asiasta kiinnostuneille. Kun kävin ylä-astetta, oli tapana hakea syötävää kadun toiselta puolelta Pullapuodista. Pullapuodin kotileipomoherkut olivat varsin hyviä, mutta hiukan turhan hintavia teini-ikäisen kukkarolle (siis vanhempieni kukkarolle), joten pian suosikkipaikaksi (ja monien muiden suosikkipaikaksi) muodostui poliisi-aseman lähellä sijainnut Spar Market Iso-Etu. Myös Sparin kahvio oli kiva paikka, sijaitsihan siellä 90-luvun lamateineille tärkeät RAY-pelikoneet. <br /><br />Parasta Spar-marketissa oli leipätiski, josta ostettiin erinäisiä leipätuotteita. Niin, olen elänyt ajalla jolloin kaupoissa palveltiin, peräti itse kauppias saattoi seistä lähikaupan lihatiskillä tai myydä suklaamunkin tiskin takaa. Mutta takaisin Spar-aikaan. Ehdoton suosikkini oli Spar-marketin myymä pitkä viineri. Se maksoi muistaakseni puolet siitä, mitä Pullapuodin yksi suklaamunkki ja oli kooltansa aivan valtava. Pitkän viinerin kyytipojaksi ostettiin 0,33l lasinen pullo limonadia. Koska Sparin hinnat olivat edulliset, ainakin kullatuissa muistoissani ostin limun ja viinerin viiteen markkaan. Eihän tämä voi olla mahdollista, eihän nykyään saa eurolla edes kahvikupillista.<br /><br />Oli hinta mitä oli, ainakin kullatuissa ylä-aste muistoissani Spar-marketin viinerit olivat järkyttävän pitkiä ja viidellä markalla sai viinerin ja limun. Taidankin hautautua muistoihini, seuraavaksi kai nostalgioin entisen Joensuun keskustan yläasteen kierteisiä portaita ja kuinka mukava oli nousta yläkerroksiin asti niitä pitkin, sen jälkeen kun vatsassa hölskyi limu ja viineri. Nykykoululaisten yläkoulu lienee paljon miellyttävämpi paikka, tämä johtunee osittain uuden rakennuksen moderneista tilaratkaisuista, mutta enimmälti siitä, että omien aikojeni opettajia ei ole enää työikäisenä kovinkaan montaa (pikatarkistus kotisivulta, kolme vanhaa jäärää jäljellä, olivat 90-luvulla teinin silmin ikäloppuja ihmisiä). Mitähän kamalaa seuraavaksi nostan kultaiseksi muistoksi mielessäni? Tämä on selkeä kolmenkympin kriisin alkuoire. Jos oireet pahenevat, alan kai etsiä vanhoja luokkakuvia ja miettimään mitä niille samaa ilmaa samoissa luokkahuoneissa hengittäneille ylipäätään kuuluu, jos he ovat ylipäätään enää hengissä.<br /><br />Voi ei, se pahanee. Pataluodon ala-aste, 80-luvun loppu, ruokana perunavelliä ja sellainen pieni pyöreä rasvainen lihapiirakka. Ruokarukous, piha tuntui valtavan suurelta, tukiopetusta kertotaulusta... aaargh<br />...<br />..<br />.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-9088231622325488197?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-68403208877142409082010-07-25T13:10:00.000-07:002010-07-25T13:25:36.600-07:00Lauantai on osoittautumassa loistavaksi päiväksi levylöytöjen suhteen. Viime viikolla käteen tarttui Raptoria kiiltävänä vinyylinä. Nyt löytyi kirpputorilta (jossa oli lappu "tänään kaikki levyt/cd't 50%") seuraava kotimaisen viihdemusiikin helmi...<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/TEya8C5bwXI/AAAAAAAAAIg/8RW-Gb7ooJI/s1600/DSCF6759.JPG"><img style="cursor: pointer; width: 320px; height: 240px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/TEya8C5bwXI/AAAAAAAAAIg/8RW-Gb7ooJI/s320/DSCF6759.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5497939601473126770" border="0" /></a><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/TEybbO09rGI/AAAAAAAAAIo/frSWK0k5tWg/s1600/DSCF6760+%28Medium%29.JPG"><img style="cursor: pointer; width: 320px; height: 240px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/TEybbO09rGI/AAAAAAAAAIo/frSWK0k5tWg/s320/DSCF6760+%28Medium%29.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5497940137251548258" border="0" /></a><br /><br />Kyllä, onnistuin löytämään Kake Randelinin vuonna 1983 ilmestyneen menestysalbumin (erh, jos levy möi platinaa, ei sen löytäminen ole saavutus!) nimeltään "Kop kop kop". Levyn avausraitana on tietenkin klassisista klassisin "<a href="http://www.youtube.com/watch?v=L3qMrZS9Ttw">Avaa hakas</a>". Levyn biiseistä vastaavat mm. sellaiset tekijämiehet kuten Jori Sivonen, Veikko Samuli, Raul Reiman, Juha Vainio, sekä tekijänainen Chrisse Johansson.<br /><br />Tuotanto on taattua 80-luvun maanisdepressiivistä syntetisointia parhaimmillaan. Jokaisessa biisissä, olipa kipale iloinen tai surullinen, on tietenlainen pahaenteinen syntikkasoundi. Sama tuotantojälki kuuluu erinomaisen hyvin <a href="http://www.youtube.com/watch?v=JNClPpIEX3g">Jonna Tervomaan</a> lapsena levyttämiltä (Sivonen/Samuli tekemässä) levyiltä.<br /><br />Tietääkseni Kake Randelinin "Kop Kop Kop"-levyä ei ole (huikeasta menestyksestä huolimatta) koskaan julkaistu cd-muodossa. Vinyylille tuli hintaa 2€, ja ajatella, näin halvalla voin aamuisin astella olohuoneen poikki ja nuo Kaken pelottavat silmät tuijottavat minua levyn kannesta. Ehkä taidan kääntää levyn toisinpäin, voi helkutti, sielläkin on yhtä pelottava kuva! Ehkä laitan Kaken kaappiin ja kuunteluhetkien koittaessa koetan poistaa levyn kansista katsomatta noihin hypnotisoiviin silmiin...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6840320887714240908?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-31883143755989654762010-07-18T03:19:00.000-07:002010-07-18T03:29:48.145-07:00Aikuiskontaktien puute ja pelkkä lapsen kanssa päivät pitkät ravaaminen johtaa aivotoiminnan rappeutumiseen, tämä olkoot tekosyyni nykyään alituiseen päästämilleni lipsautuksille. Vaimoni (jonka oma aivotoiminta on ilmeisesti tervehtynyt kiitettävästi töihin paluun myötä) onneksi jaksaa suhtautua huumorilla tahattomiin sanavalintoihini.<br /><br />Viime aikojen parhaat tahattomat lipsautukset ovat olleet seuraavankaltaisia:<br /><br />Hämeenpuiston valottoman suojatien ylitystä ennen - "<span style="font-style: italic;">Mennään äkkiä, kohta ne lähtee laukeemaan meidän päälle...</span>" Ne = Hämeenpuiston valoristeyksessä seisoneet autot.<br /><br />Ravien paluuliikennettä ihmetellessä kovaan ääneen avoimen ikkunan ääressä - "Kohta tulee kunnon seisokki!" - Siis liikenne ruuhkautuu!<br /><br />Varpaitteni likaisuutta ihmetellessäni - "Kukahan putsais mun jalkovälit?" - Tarkoitin varmasti varpaitteni välejä.<br /><br />Usein oikeat sanat eivät heti tule mieleen, jolloin lipsahtaa jotain aivan muuta (sokeritoppa = sokeritokka, herne ja palko menevät sekaisin jne.). Toisaalta ilmeisesti hattaraiset aivot ovat hyvin yleinen sivuoire kaikilla koti-isillä ja äideillä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3188314375598965476?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-86213352396951280462010-07-17T12:20:00.000-07:002010-07-17T12:35:48.350-07:00Kesän (valitettavasti) ensimmäinen visiitti Tammelan torille rikastutti pakastinta herkullisilla mansikoilla (Korona-lajiketta) ja kirpputoripöydästä lähti mukaan hyväkuntoinen tuulahdus omaa lapsuutta/varhaisnuoruutta. Käteen nimittäin tarttui, silmääni suorastaan singahti, Raptorin "Tulevat tänne sotkemaan meidän ajopuuteorian"-albumi kiiltävänä 12 tuuman vinyylinä. Levyn lisäksi pakettiin kuuluu lyriikka-lehtinen, josta onkin hienoa verestää muistiaan, kun ei enää osaa kaikkien biisien kertosäkeitä (tai säkeistöjä) ulkomuistista. Lapsena osasin rallattaa mukana, mitä ihmettä vanhempani olivat ajatelleet, kun veljeni kanssa kirjastosta kopioimme kaseteille Raptorin levyjä? Olisiko kannattanut kuunnella mitä lapset kuuntelevat, meinaan, lopputulos voisi olla jotain aivan muuta!<br /><br />Levy suorastaan puhkuu oman aikansa, 90-luvun alun nuorison, ajoittain peräti yhteiskuntakriittistä ääntä. Tältä juuri kuulostaa se ensimmäisen laman betonisten harmaiden elementtikerrostalojen nuoriso (josta itsekin ponnistan), tai ainakin näin haluan kuvitella asianlaidan olleen. He kuulostavat syntikoilta, rumpukoneilta, sämpleiltä, patoutuneen vihaisilta, kieroutuneen humoristisilta.<br /><br />Yhteiskuntakriittisyys huipentuu mm. klassikkokappaleeseen "S.K.A.H (ime mun sitä)", jossa Esko Aho saa täyden laidallisen ryöpytystä, täysin ansaitusti tietenkin. Rennompaa meininkiä tarjoilee "Pervonallen kevätretki", tarttuvan koukkunsa "nopeita naisia, halpoja autoja, kumiruoskia ja käsirautoja"-kera, sekä tietenkin Karvanoppaelvis ("Ruipatiraa meitä laulattaa...") ja alkuperäisen Oi Beibi-kipaleen menestyksen vanavedessä tehty "Oi Beibi 2".<br /><br />Tiedän, että tämä voi hatuttaa monia nykylökäpöksyjä, mutta se "Mikä Boogie"-tyypin hoilailu tulee, kuten jotkut sanoisivat, "feidaantumaan" ajan myötä, mutta Raptorin "Oi Beibi" on 20v myöhemmin aivan yhtä kiinteä osa suomalaista kansanperinnettä, kuin ruisleipä tai Toyota Corolla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8621335239695128046?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-51361813132114809572010-07-08T11:44:00.000-07:002010-07-08T12:00:33.086-07:00Jos Tapani Kangas ei voita tangomarkkinoita, lopetan heti tangon kuuntelun enkä ikinä mene enää lauantaisin tansseihin. En tosin ole koskaan kuunnellut tangoa, tai mennyt lauantaisin tansseihin. Mutta tämä olkoot pieni sivuseikka, joka ei mitenkään horjuta uhkaukseni painoarvoa.<br /><br />Viime vuonna vesijuoksin runsaasti. Koti-isänä vesijuoksin ensimmäisen kerran eilen. Kokonaiset 27 minuuttia. Minä vesijuoksen, pystyasennossa, puuskutan ja hikoilen, poljen vettä, käytän vesijuoksuhanskoja saadakseni lisävastusta. Muut samanlaisia vöitä koirauinnin apuvälineenä käyttävät menevät aina ohitseni heittämällä. Olen kenties kovin kilpailuhenkinen ihminen, kun jostain syystä tämä seikka häiritsee minua. Olenkin koko edellisen yön nähnyt painajaisia siitä kuinka seuraavaksi pyöräillessä mummot menevät heittämällä ohi, koska heillä kaikilla on sähkömoottorit fillareissa.<br /><br />Vastustan pakkoruotsia (anteeksi kärjistetty sanavalinta, tarkoitan kannattavani kielivalinnaisuutta ja suosittelen tulevaisuudessa valinnaisruotsin ottamista), mutta parhaat kesäbiisit on laulettu ruotsiksi. Osaan peräti 90% Tomas Ledinin "Sommaren är kort"-kipaleen sanoista ulkoa. Ymmärrän niistä tosin vain noin 30%, mutta epäilen jäljelle jäävän 60% olevan täynnä epäolennaisuuksia. Gyllene Tiderin klassikko "Sommartider" on opettelun alla, sitä olisi kiva rämpytellä naapureiden iloksi. Nykymusiikista Pappas Eget Band-yhtyeen "Sand Mellan Tårna" tarttui pelottavan hyvin tajuntaan. Terveisiä ylä-asteen ruotsin opelle, kiitos kun yritit. Myös erityismaininta matemaattisten aineiden lehtoreille...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-5136181313211480957?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-13662206944125972232010-05-31T08:38:00.000-07:002010-05-31T09:35:24.929-07:00Tältä tuntuu kun Yleisradio on päättänyt juhlistaa edesmenneen Radiomafian 20v syntymäpäivää (voiko kuollut kanava viettää syntymäpäivää?). On kuin olisin taas kotona isin ja äidin luona 90-luvulla, tulen kotiin koulusta ja pistän radion päälle. Koko illan seurassani on tuo radiokanava, se tarjoaa sen hetken kuumat hitit, kertoo mitä tapahtuu kotimaan, ulkomaan ja muiden listoilla. Siinä on todella outoja ja asiallisiakin puheohjelmia, se kertoo minulle myös populaarimusiikinhistoriasta, sillä on erikoisohjelmat metallille, juurimusiikille, heidän monipuolisuutensa on suorastaan tajunnan räjäyttävää. Se vetoaa nuorisoon, se vetoaa aikuisen. Miten joku voi mennä lakkauttamaan sen, perustaakseen sen tilalle kanavan, joka yrittää kilpailla kaupallisten nuorisohittikanavien kanssa. Järjetön päätös, vaikkakin YLEX oli aivan alussa vielä kohtuullisen siedettävä tiettyinä kellonaikoina. Nykyään kanavan kuunteleminen aiheuttaa minussa pahoinvointia. Koskahan joku viisas tajuaa lakkauttaa sen, ja perustaa tilalle erhm... Radiomafian.<br /><br />20v juhlan kunniaksi Radiomafian parhaita ohjelmia voi kuunnella internetissä joku virtuaalilähetyksenä, tai valitsemalla <a href="http://yle.fi/progressive/mp3/elavaarkisto/radiomafia/ohjelmakartta.html">virtuaaliohjelmakartasta</a> oman suosikkiohjelmansa.<br /><br />Esiteini/teininä minuun vetosivat <a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08806_6">Anssi!</a> koska hän oli yksinkertaisesti käsittämättömän törkeä, ohjelma oli suoraa huutoa, ja ohjelmaan otettiin soittajia, soittojen tarkoitus oli tietenkin suorasukainen .ittuilu juontaja Ari Peltosen ja soittajan kesken. Ohjelmaa voisi kuvata hyvin absurdiksi ja vapaamieliseksi.<br /><br />Jokaisen ysäriteinin illanviettosoundtrackin tarjosivat Pertti Salovaara ja Jusu Lounela, ohjelmassa nimeltä Härdelli. Musiikkitarjonta koostui toivebiiseistä, jotka olivat useimmiten 90-luvun teknojytkettä. Harmi ettei tätä ohjelmaa ole tarjolla 20v juhlan kunniaksi, mutta tarjolla on Härdellin jatkeena toiminut <a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08805_3">Heinähässäkkä</a>, joka oli kesälomaileville teineille suunnattu päivittäisohjelma.<br /><br />Vaikka tuo virtuaaliohjelmakaavio on täynnä toinen toisiaan loistavimpia ohjelmia, nostan viimeisenä henkilökohtaisena suosikkinani esille ohjelman <a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08804_4">Ulmanen &amp; Roiha</a>. Muistan vieläkin kuinka perjantainen ohjelma lopetettiin aina Martti Servo &amp; Napander-orkesterin kappaleeseen "<a href="spotify:track:40z2Mv6D3l8yjEs6npRW6U">Viikonloppu</a>".<br /><br /><a href="http://ylex.yle.fi/radio/ohjelmat/koe-elainpuisto">Koe-eläinpuiston</a> uusinnoista voimme nauttia vielä nykyäänkin, mutta tämäkin helmi oli alunperin mafian ohjelma. Alivaltiosihteeri jatkuu nykyäänkin Radio Suomen taajuudella, mutta itselleni ohjelma ei koskaan ollut erityisen läheinen. Toisaalta kuuntelin säälittävän usein myös <a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08804_5">Leilaa ja Annukkaa</a>, sekä <a href="http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F08807_4">Pietarinkadun Oilers Go Go'ta</a>. Taisin kuunnella nuorena todella paljon radiota.<br /><br />En tiedä voiko nykyinen nuorempi hittiradioiden kanssa kasvanut nuoriso löytää jotain uusia ulottuvuuksia radiomafian vanhoista ohjelmista. Ehkä heille nimenomaan tämä parjaamani Ylex tai NRJ yms. ovat niitä nostalgioinnin kohteita. Mutta kyllähän tämä Radiomafian 20v juhla jotain nuorillekin tarjoaa, nimittäin, jos olet liian nuori muistaaksesi 90-luvun hittejä ja olet aina halunnut hyvän katsauksen tuon ajan musiikkiin, niin nyt siihen on mahdollisuus.<br /><br />Mitä kanavaa nykyään itse kuuntelen? Enimmäkseen Radio Suomea! Jotkut ohjelmat (Levylautakunta, Poppikoulu, Miten minusta tuli minä, Nousevan auringon talo...) ovat mainioita, mutta tarjonta on selkeästi suunnattu itseäni vanhemmalle väelle. Eli olen mielestäni eräänlainen väliinputoaja. Tarjonnassa kun on vieläkin ja tulee valitettavasti jatkossakin olemaan sellainen Radiomafian mentävä aukko, jonka tilalla on vain radio kakkaa ja radio kukkuu ja radio blah blah.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1366220694412597223?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-37453934211138894802010-05-26T02:18:00.000-07:002010-05-26T02:37:29.573-07:00Suomi ei sitten päässyt Euroviisujen finaaliin, mutta ei se mitään. Onko se niin hirveää, ettei päässyt samaan seuraan kuin se Venäjän muka-humoristinen kappale? Tai mikä tahansa niistä hirvityksistä, joita Euroviisuissa aina törmää. Tosin, henkilökohtainen suosikkini, <a href="http://euroviisut.yle.fi/oslo-2010/2010-04-14/serbia-milan-stankovic-ovo-je-balkan">Serbian Milan Stankovic</a> pääsi finaaliin. Mies on ollut suosikkini siitä hetkestä kun näin hänen "BSB'n Nick Carterin parturireissu meni pahasti mönkään"-lookkinsa. Onhan biisikin todella tarttuva ja sävellyksenä mitä hienoin, minuun tekee vaikutuksen se laulumelodian itämaisuus säkeistöissä, se torvikoukku ja tietenkin tulkitsijan olemus, josta huokuu se, ettei hän välttämättä ota itseänsä turhan vakavasti. Serbia voittoon, tuolla tukalla ei voi hävitä!<br /><br />Palatakseni Kuunkuiskaajiin, oli pettymys että heidän taustanauhansa oli remixattu semifinaalia varten lähemmäksi 90-luvun dancejumppaa. Aamulehdessä mainitaan tämän megalomaanisen virheen lähteeksi <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kulttuuri/pettymys-euroviisuissa-miksi-ihmeessa-tassa-kavi-nain/179830">Jesse Vainio.</a> Pilataan hyvä tarttuva kansanmusiikkiralli pistämällä turhaa bassaria miksaukseen todella päälleliimatusti, kuulosti pahalta, todella pahalta. Ja se tempo, ei ei ja ei. Teki pahaa kuunnella tuota, ottaen huomioon että kaikkitietävä Suomen kansa äänesti nimenomaan tuon originaalin edustamaan, eikä mitään teknompaa remixiä.<br /><br />Huonosta musiikista huonompaan, Aku Hirviniemen esittämä Marja Tyrni on valitettavasti levyttänyt. Kappale perustuu tv2'sen legendaarisen kokkiohjelma Patakkosen tunnusmusiikina toimineen Roger Whittakerin "Finnish Whistler"-sävelmään. Ensimmäiseksi mietin, miksi tämä hahmo levyttää, kenellä tämä on suunnattu ja kuka tästä maksaa? Mutta, sitten näin tässäkin projektissa hienoja positiivisia puolia.<br /><br />Ensinnäkin, Tyrni on hahmona suora jatke muille ristiinpukeutuville suomikoomikoille. Toiseksi, kappale ei sisällä varsinaisesti mitään rivoa, vaan kaikki hävyttömyys on kuulijan oman mielikuvituksen tuotetta, joten periaatteessa kappaletta voi soittaa päiväsaikaan. Tämäkin on jatkoa vanhalle perinteelle, jota harjoitti jo Reino Helismaakin. Kolmanneksi, no ei tästä kolmea hyvää puolta löytynyt. Vitsi on vanha jo levyn ilmestyessä. Ehkä Tyrni on hieno osoitus huumorin kiertokulusta, nyt naiseksipukeutunut kehnolta Marja-Liisa Kirvesniemi-imitaatiolta kuulostava kaksimielisyyksiä viljelevä hahmo on taas hauskaa. Mitä seuraavaksi? Pulttibois-uusintoja? Aaaapuuuva!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3745393421113889480?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-75508707886940248772010-05-17T03:49:00.000-07:002010-05-17T03:56:02.393-07:00Talviturkki jäi Tohloppiin 15.5.2010, ja jatkoa seurasi heti seuraavana päivänä Näsijärven vilvoittavassa vedessä. Joillekin luonnonvedet ovat aina ja ikuisesti liian kylmiä, mutta jos vedessä tekee jotain muutakin kuin lilluu, tarkenee siellä aika hyvin. Aika myöhäiseksi tämä uiminen meni tältä vuodelta, hulluimmillaan on veteen tullut mentyä vapun tienoilla. Silloin vesi onkin ollut oikeasti K Y L M Ä Ä. Himoitsenkin jo pääseväni jonain päivänä vesijuoksemaan tyynelle järvelle aamuvarhaiseen aikaan, auringon paistaessa ja lintujen laulaessa.<br /><br />Kesäinen urani koti-isäni alkoi todenteolla tänään. Uskoisin selviäväni urakasta, kunhan muistan vain itse syödä jossain välissä, enkä ota ulkoillessa liian suurta pulttia siitä jos pikkumies tahtoo syödä koko maapallon verran maaperää. Jospa joskus itse maistaisin, onhan kyseessä maanläheistä ravintoa, varsinaista lähiruokaa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7550870788694024877?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-7235691046665899902010-05-08T12:21:00.000-07:002010-05-08T12:48:11.549-07:00Itselleni Tuure Kilpeläinen oli vielä varsin tuntematon suuruus, aina siihen hetkeen asti kun kuulin Radio Suomen "Levylautakunta"-ohjelmassa (levyraati radiossa...) kappaleen "<a href="spotify:track:6T3s7ampukGovU7qXcrgUM">Valon pisaroita</a>". Sitten samainen radiokanava alkoi soittamaan Vuokko Hovatan esittämää, Tuure Kilpeläisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta "<a href="spotify:track:1TD6TeeMPOzJIh1cm4jksH">Kosketusta vailla vapiseva mies</a>". Tämä Hovatan levyttämä teksti oli ja on niin pyöristyttävän hyvä sanoitus, että se aiheuttaa ihastuksen lisäksi myös suurta vihastusta. Ensinnäkin, haluaisin niin uskotella itselleni, että 2000-luvulla (tai 2010 pikemminkin) ei enää tehdä hienoja sanoituksia, ja että ennen oli mestareita jotka osasivat, jotka nyt lepäävät mullissa (Gösta, Juice, Junnu, Reiman...). Mutta piruvie, Kilpeläinen osaa, ja osuu. Toiseksi, on masentavaa että jotkut ovat näin ärsyttävän lahjakkaita ;-)<br /><br />"Kaihon karavaani" sisältää varsin pop-voittoisia radioystävällisen pitusia kappaleita. Mutta, tämä ei ole mikään negatiivinen huomautus. Levyn alkuun löytyvät radiosoitosta tutut "Valon pisaroita" ja "<a href="spotify:track:7CXUhfIg5akvBcxljJx3pt">Unkarin syreenit</a>". "Syreenit" on kepeää lattaripop-meinikiä (ala Suomen Juanez...), ja samainen meininki toistuu levyllä muutamaan otteeseen. Jos "vapiseva mies" osoittaa Kilpeläisen kyvyn tehdä runollinen, eteenpäin vievä ja täydellinen syvällinen teksti joka vielä jää mieleen, eli se sisältää pop-tarttuvuutta. "Unkarinsyreenit" taasen osoittaa hänen taitonsa tehdä tarttuva pop-ralli. Kilpeläisen monipuolisuus ei tosin ole yllätys, onhan mies tehnyt muille artisteille hittejä (<a href="spotify:track:4G1ZN2v7wz5FUUUE7nzi6F">Suljettu Sydän</a>) ja kunniakkaasti kirjoittanut nykyaikaista <a href="spotify:track:7n8dV2MhB92Of0GFDwPXrV">lastenmusiikkiakin</a>.<br /><br />Mutta levyn hienoin teksti on (omat mielipiteet kunniaan) "<a href="spotify:track:0FbiVikh3corFuQ8IqzWyt">Musta sulhanen</a>", tämä Jani &amp; The Jetsetters-yhtyeen vuoden 2007 Euroviisukarsinta-ehdokas (tietenkin Kilpeläisen säv/san) saa uuden elon Kilpeläisen kaihoisana tulkintana. Kilpeläisen tulkinta tuo tekstiin uuden syvyyden, nyt kappalee heijastaa mielestäni paremmin tekstin teemaa ja kielikuvia kuin Jetsettersin retro-henkinen surf-rautalanka.<br /><br />On melkeinpä harmi, ettei tuo aiemmin kehumani järkyttävän hieno "Kosketusta vailla vapiseva mies" löydy myös Kilpeläisen omalta levyltä. Jos Kilpeläisen tekstien taso säilyy samana, voinen romuttaa nuo uskomukseni nykysanoittajien kyvyttömyydestä tehdä oman aikansa näköisiä, koskettavia pop-kipaleita. En olisi yllättynyt, jos Kilpeläisen nimi tullaan jonain päivänä lisäämään <a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Vainio_-palkinto">tähän listaan</a>.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-723569104666589990?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-47472536157008172802010-05-04T02:35:00.000-07:002010-05-04T02:44:10.841-07:00Nyt kun yksi jos toinen valtio lainaa pieniä taskurahojansa paikkaamaan Kreikan taloustilannetta, voisimme kansakuntana käyttää aikamme hyödyllisesti, ja ideoida vaihtoehtoisia takaisinmaksumetodeja, joilla Kreikkalaiset voisivat maksaa lainojansa takaisin. Tietenkin uskomme lujasti, että rahat palautuvat, mutta kuvitellaan että vaihtoehtoja tarvitaan.<br /><br />Suuressa viisauden puutteessa ehdotankin, että Kreikkalaiset joutuvat <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/ulkomaat/175573.shtml">jugurttipurkkien kylkeen</a>, Turkkilaisina, ja jugurttikin on tietysti aitoa ehtaa Turkkilaista jugurttia. Tämänkaltainen uhka siis leijumaan velkaantuneen kansan päälle; jos ei takaisinmaksu onnistu, jugurteissa ollaan!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4747253615700817280?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-26751391862912387362010-05-01T02:43:00.000-07:002010-05-01T03:02:10.629-07:00Matka 11.3km<br />Aika 1:12:16<br />avg 6.3 min/km<br /><br />Paluu lenkkipolulle on aina nihkeää, sisäinen ääni käskee ottamaan kaiken varman päälle. Voihan aina käydä niin, että kuntopohjani on viimeinkin romahtanut, eikä pelkkä hyötyliikkuminen enää pidäkään sitä yllä. Tämä pelko lienee aiheeton, sillä en huomannut mitään suurta eroa niihin aikoihin kun viikkokilometrejä kertyi, eikä harrastusten lisäksi muuta tekemistä juuri ollutkaan. Kävin tosin tätä ennen lyhyellä 5km matkalla n. kk sitten toteamassa, että sykemittarin paristo kestää "vain" viisi vuotta, ja että lenkkeily tuntuu vieläkin hyvältä, kun sitä vain ehtii harrastamaan.<br /><br />Tänään olisi vauhtia ollut varastossa, mutta välillä oli hyvä hidastaa ja nauttia kolmen vesistön maisemista. Tihkusateisessa aamulenkki nukkuvien (lue: krapulaisten) kaupunginosien halki on aina erityislaatuinen kokemus. Etenkin juuri tänä päivänä, kun ohitin lukuisia vanhahkoja teekkareita, jotka odottivat keskustaan meneviä busseja parhaisiinsa pukeutuneina. Jopa Pispalan valtatien varrella oli miellyttävä kulkea, koska autoilijoita ei näkynyt eikä kuulunut.<br /><br />En muistanut kuinka alaston ja "vapaa" olo juoksutrikoista tulee, ajattelinkin jo kuinka järkevää olisi pukea urheilualushousut trikoiden alle (jos sellaiset omistaisin), sillä ovathan trikoonikin kestäneet jo viisi vuotta. Ja jos trikooni, kuten sykemittarinikin, päättäisivät päivänsä kesken lenkin, olisi se kovin noloa. Ehkä tässä tapauksessa kääräisisin paidan lantiolleni ja jatkaisin lenkkeilyä. Ehkä on parempi, että lenkkeilen jatkossakin aamulla varhain tai iltamyöhään...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2675139186291238736?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-19787000511423359902010-04-30T02:58:00.001-07:002010-04-30T03:42:18.827-07:00Toinen vuosi yliopistoa alkaa olemaan takana päin. Olen tosin yhden esseen velkaa, joten aivoni eivät pääse kesäiseen off-asentoon aivan vielä. Ensimmäisen vuoteni summasin <a href="http://pcm266.blogspot.com/2009/05/ensimmainen-vuosi-yliopistoa-ja.html">vanhassa kirjoituksessa</a>, silloin jaksoin kesätentin kera tasan 60 op, tänä vuonna 62 op olisi mahdollista, eikä kesätenttejä tarvitse suorittaa. Huvittavampaa oli lukea oma vanha kirjoituksensa toisen vuoden alkamisesta, kuinka odotti kaiken <a href="http://pcm266.blogspot.com/2009/08/kun-kaikki-menee-putkeen.html">olevan tylsää ja tuttua</a>.<br /><br />Tylsyys ja tuttuus olivatkin vallitsevia teemoja, enkä suorittanut yhtään ryhmätyötä sisältänyttä kurssia tänäkään vuonna (jätän sosiaalisen selviytymiseni arvioinnin suosiolla väliin). Toisen vuoden opiskelua leimasi siis rutinoituminen, nyt minulla oli kurssivalintojen suhteen enemmän paljon kaivattua "pistekeräilijän pelisilmää", enkä sortunut vieläkään ahnehtimaan kaikkia helppojen pisteiden kursseja. Tosin, keräsin joulua ennen kolme pistettä osallistumalla kurssille, jossa oli seitsemän viikoittaista luentoa, ja kolme pistettä sai olemalla läsnä viidellä luennolla. Suoritukseen ei sisältynyt kieltenopiskelijoille turhankin tuttuja viikoittaisia harjoituksia tai muuta ylimääräistä. Pari sivullista luettavaa jouduin tulostamaan, mutta muuten kyseinen kurssi oli helppojen pisteiden kurssien aatelia. Kyseinen kurssi täyttyikin toiseen kertaan mennessä pisteitä epätoivoisesti tarvitsevista vaihto-oppilaista.<br /><br />Olen myös havainnut, että parhaat arvosanani saan aina suurten pistemäärien kursseista (5 op ylöspäin) Jostain kummallisesta syystä muistan pelottavan hyvin sivuaineiden kirjatentteihin lukemieni kolmen 300+ sivuisen teoksen epäolennaisetkin sisällöt. Mutta, samaan aikaan en muista pääaineena opiskelemani kielen kieliopin sääntöjä ja vastaan väärin häpeästä punastellen pienryhmissä. Olen liian vahvasti suomalaisen peruskoululaitoksen hengentuote, eli virheen tekeminen saa minut sisäisesti sekaisin, eikä asiaa tietysti auta eräiden luennoitsijoiden täysi kyvyttömyys antaa rakentavaa palautetta opintojen etenemisestä.<br /><br />Kaikesta huolimatta olen nauttinut toisesta vuodestani hieman enemmän kuin ensimmäisestä. Tähän tosin vaikuttivat monet opiskelun ulkopuoliset seikat. Jos tämä kehitys jatkuu, pitäisi minun näillä näkymin olla suorastaan seitsemännessä taivaassa kolmantena vuotenani, ja jonkinlaisessa nirvanassa viidentenä, tai sitten gradu-ahdistus vie hiukset päästä.<br /><br />Seuraava vuosi lienee outo ja erilainen, koska tarkoitus olisi kirjoittaa kandintyö (ensin keksiä aihe), ja vielä oudompaa on, ettei opintoihin enää kuulu lainkaan kieliopin pänttäystä. Eräs kolmannen vuoden opiskelija totesi tämän vuoden alussa, että ikävöi hieman kielioppia, koska opinnot ovat pelkkää kirjallisuutta. Silmäni pyörivät muistellessani tätä lausahdusta. Toivon ettei tuollainen hulluus ole tarttuvaa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1978700051142335990?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-105985073361440652010-04-22T12:38:00.001-07:002010-04-22T12:52:46.144-07:00Pyöräily Tampereella länsi-itä ja itä-länsi suunnassa on kieltämättä kokemus vailla vertaa. En väitä, että oma reittini on täysin kehno, päinvastoin. Mutta nostan hattua teille, jotka joka päivä vapaa-ehtoisesti ajatte jalankulkuenemmistöisillä osuuksilla keskustan kesäisiä kevyen liikenteen väyliä.<br /><br />Tiesin, että matkani yliopistolle (lännestä rantatietä-Tammelan puistokatu-Yliopistonkatu) olisi mutkattoman helppo Tammelaa lukuun ottamatta. Tammelassa tiesin, että tilannenopeuteni pitää madaltaa hieman kävelijää kovemmaksi, jos meinaan olla ajamatta ihmisten päälle. Minua yllätti tosin pyöräilijöiden runsaus Tammelassa, ja kaikki (minä mukaan lukien) ajoimme maltillista vauhtia. Missä ovat nämä väenpaljouden seassa hurjastelijat? Ehkä he olivat menomatkan aikana vielä yliopistolla tekemässä kevään viimeisiä tenttejä... Tosin, kun jalankulkijoita on paljon, ja heidän liikkeensä ovat arvaamattomia, ja monet heistä ovat iäkkäitä, on vain kohtuullista tinkiä omasta vauhdista ja myöntää kuuluvansa liikkujana vähemmistöön, joka pelaa tuolla ruuhkaisella osuudella muiden säännöillä.<br /><br />En ryhtynyt kelloa rimputtamaan kuin kerran koko matkan aikana, sekin tapahtui matkan loppuvaiheessa Yliopistonkadulla, kun "typsyt" olivat onnistuneet levittäytymään koko kadun mitalle, sopivin välein, ettei heistä pääsisi nätisti ohi edes minunlainen lankarunkoinen polkija.<br /><br />Hatunnosto rantatielle, looginen nopea pyöräreitti, Särkänniemestä alkaen oma kaista pyörille, jolla tosin kesäisin Särkänniemen kohdilla on kauhea väenpaljous joka ei paljoa maalauksia katsele. Rantareitin ainoat ongelmat ovat valoristeykset joissa saa odottaa ja tuo puolenvaihto Särkänniemeä ennen on varmasti autoilijoiden mieleen (se kultainen napinpainallus). Tieosuuden isoin miinus kevyen liikenteen vinkkelistä on tietenkin se että reittiä kulkeva altistuu pakokaasulle ja miljoonille pienhiukkasille, sekä liikennemelulle. Viihtyisyyden puolesta tuo osuus saa arvosanan 5/10. Kätevyydessä mennään 8/10 tasolle. Tosin Lielahdessa on todella todella hurjat routavauriot, joita kannattaa varoa, jos tahtoo elää ja hengittää.<br /><br />Toivottavasti eroteltujen kevyen liikenteen väylien määrä Tampereella kasvaa ja liikkujat tajutaan erotella saneerauksien yhteydessä omille väylilleen. Kun asuin vielä pyöräilykaupungissa, oli pyörä minulle kesät/talvet aivan ykkösvaihtoehto ja bussiin en noussut koskaan. Nyt tunnen oloni lähes entiseksi pyöräilijäksi, TKL-kyyti on tutumpaa ja aina ajattelen että täällä on hankalaa, vaarallista ja epäloogista pyöräillä. Ehkäpä olen väärässä, ainakin jos tingin omasta vauhdinhimostani, osaan tehdä jo aika hyvän pujotteluharjoituksen väkijoukossakin.<br /><br />Hämeenkatu, täältä tullaan!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-10598507336144065?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-83787429054131511582010-03-29T04:17:00.001-07:002010-03-29T05:05:45.688-07:00Viime viikolla yleisradio teki jälleen suuren kulttuuriteon uusimalla komediasarjan "<a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo">Mumm</a><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo">o</a>", olihan edellisestä uusintakerrasta vierähtänyt jo lukuisia vuosia (1995). Voi hyvinkin olla, etten ole sarjaa katsonut sen ilmestymisvuosien esitysten jälkeen (1987-1989). Muistan kuinka lapsena 80-luvun lopussa katsoimme Mummoa, ja jopa pidimme sarjasta. Saatoimme peräti nauraa sarjan tapahtumille, olihan kyseessä komediasarja.<br /> Nyt uusintakierrosta katsoessani, muistin kuinka ahdistava sarjan alku oli. Kun Anja Räsänen Mummona katsoo kameraan korttipakan kera, hän näyttää suorastaan infernaalisen pahalta naiselta. Sellaiselta mummolta, joka rynnii TKL'n bussiin kumoten lastenvaunuja matkallaan, ja kauppajonossa ottaa tilansa, eikä laita kapulaa ostostensa perään kassalla.<br />Toisaalta tunnuslaulu on niin kamalan sympaattinen, se mummosopraanon taidokas käyttö, se tunteikas "jee jee", joka ei istu mitenkään Räsäsen suuhun, voi sitä ihanuutta.<br />Mutta nyt kun 2010 katson sarjan henkilöhahmoja, vaikuttavat sarjan aikuishahmot täysin kamalilta. Etenkin Ahti Jokisen esittämä isä on suorastaan kamala kuumakalle, joka noituu helvettiä lapsen kuullen, äänenkorottaminen ja remmillä uhkailu eivät ole mitenkään tavallisuudesta poikkeavia metodeja kun kyse on lapsen uhittelusta, ei kun siis kasvattamisesta. Mutta mitä, tämähän oli aivan normaalia vielä 80-luvun lopun Suomessa, uskokaa tai älkää. Joten mitäpä sitä kauhistelemaan, kyseinen isähän on täydellinen representaatio 80-luvun Suomalaisesta perheenisästä, jota on piesty pienenä ja joka jatkaa perinnettä ja itkee vain humalassa ja muita stereotypioita.<br />Perheen äiti taasen on materialistinen ja ahne, en oikein osaa analysoida tätä hahmoa. Kuinka hän eroaa nykyajan materialisteista? Sarjan naisethan ovat avausjaksossa jakamassa Mummon omaisuutta, koska Mummo on ilmoittanut kuolevansa lähipäivinä (en viitsi koko juonta tähän selittää, katsokaa jakso jos meni ohi!). Sarjan naiset eivät mielestäni edusta mitenkään mitään nykyisestä poikkeavaa, sillä kyllähän nykyään kuulee yhtä ja toista tarinaa siitä kuinka vanhojen ihmisten omaisuutta jaetaan keskenään tai omitaan jo ennen heidän kuolemaansa. Ihmisen materialistisuus ja ahneus ovat siis ajattomia käsitteitä, ja nämä ominaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään (eivät ainakaan parempaan suuntaan) 80-luvun lopun ajoista.<br /><br />Asiasta asiaan, jos Yleisradiolla on ylimääräistä rahaa, voitaisiin hetimmiten ryhtyä suunnittelemaan Mummo 2010 tjsp. sarjaa. Tosin, kuka olisi nykyajan mummo? Olisiko hän virkeä ikinuori viisikymppinen, vai pitäisikö sitten tehdä sarja nimeltä IsoMummo. Tämä nykyajan ikinuori mummo viettäisi aikaansa Facebookissa tehden tilapäivityksiä, ostaisi vaatteita nuoriso-osastolta, ja vaarikin olisi jo vaihdettu pariin otteeseen kun ei yhteiselo sujunutkaan. Ja muiden mummojen kanssa mentäisiin viihteelle, Mummon "keitto" sijaitsisi baarikaapissa, eikä liedellä porisemassa. Muita spin-off mahdollisuuksia olisivat IsoMummo, Vaari ja nykyajan hemmoteltuja kakaroita ivaava "Lapsenlapsi". <br /><br />Toisaalta, onhan vanhuuden itsessään ivaaminen vanha ja väsynyt aihe. Aihe joka ei sinänsä anna enää mitään uutta. Haluankin korostaa, että tämä 80-luvun sarja Mummo antaa kuitenkin varsin positiivisen kuvan vanhuudesta, korostaen muiden aikuishahmojen vähemmän positiivista elämänasennetta. Jos nyt 2010 luvun katsojana tarkastelen Mummoa puhtaasti satiirisena komediana, en oikeastaan löydä mummosta niinkään nauramisen aihetta. Ehkä yksi syy miksi koko perhe katsoi tätä sarjaa 80-luvun lopussa oli, että televisiosta näkyi tasan kaksi kanavaa ja niiltäkin tuli ohjelmaa vain iltapäivästä tai alkuillasta alkaen. Tarjonta oli siis kovin vähäistä, joten tuolloin emme todellakaan tienneet paremmasta. Nyt kun tiedämme "paremmasta", voimmekin arvostaa Mummo-sarjaa oikeista syistä. Tarjoaahan sarja vieläkin yhden mitä parhaimmista 80-luvun ajankuvista.<br /><br /><a href="http://areena.yle.fi/video/857200">Katso viimeisin jakso Yle Areenasta!<br /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8378742905413151158?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-20719246184650683182010-03-12T14:04:00.001-08:002010-03-14T14:42:20.172-07:00Kuunnellessani kevyen musiikin radiokanavia, kuulen liian usein Mikko Siltala nimisen ihmishahmon sävelmän "Talviparatiisi". Tämä rikos ihmiskorvaa vastaan sisältää mm. mieleenpainuvat sanat "<span style="font-style: italic;">lämpö hellii nielua, kosketus hoitaa sielua...</span>" Oikeasti, nielu/sielu? Kerro lisää tästä lämmöstä joka nieluasi hellii, onko se kenties alkoholia vai jokin erite.. erhm.. Parempi että pyyhimme tämän katastrofin korvistamme, Siltalaa lainatakseni "<span style="font-style: italic;">Yhdessä unohdamme sen</span>".<br /><br />Yritän vieläkin rakentaa Raul Reiman-teemaista Spotify-listaa. Nyt päähäni on jäänyt soimaan vuoden 1983 Syksyn Säveleen osallistunut "<a href="http://www.youtube.com/watch?v=KVuLfjsN20Y">Sinä olet hän</a>", esittäjänä Berit. Ei, en ajatellut kirjoittaa analyysiä siitä, voiko laulaa "<span style="font-style: italic;">sinä olet hän</span>", ja tulla ymmärretyksi...<br /><br />Lisäys - Nyt kun minulle selvisi, että tuon Siltalan esittämän hirviön takaa löytyy mm. Charles Plogmanin rikollisen kamalat "Jalat Alta" jne. kipaleet sanoittanut Lasse Wikman, en enää ihmettele lainkaan tuota nielunhoidollista lyriikkaa. Hrrr, *pelon sekaisia "ihon hiljaisia värähdyksiä"*...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2071924618465068318?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-40033881265430820252010-02-23T12:41:00.000-08:002010-02-23T14:12:44.966-08:00Seurasin laihdutusviihdeohjelmaa nimeltä "Suurin Pudottaja". Ohjelman ideaan kuuluu, että kuvaushetkellä ylipainoiset ihmiset kisaavat siitä, <span style="font-weight: bold; font-style: italic;">ketä</span> heistä pudottaa eniten painoa. Sarjan juontajakin toistelee usein hokemaa "<span style="font-weight: bold; font-style: italic;">Ketä</span> on suurin pudottaja". No ei vaineskaan! Mutta edellinen voi hyvinkin kuvata ohjelman tulevaisuutta. Eli on aika ottaa esiin piiska ja huitoa sillä ihmisten suita. Jaarijaarijaaritellaan. Lupaan mennä suoraan asian ytimeen aivan hetken kuluttua.<br /><br />Hetki.<br /><br />Minähän en todellakaan ole äidinkielen taidoiltani kielipoliisien kanssa samalla tasolla, ja minun blogini olisi varmasti aivan loistava paikka kielipoliisien ratsialle. Sakkoja rapisisi vasemmalta ja oikealta, ja kirjoittajan korttini lähtisi kuivumaan märästä digitaalimusteesta. (<-- siis tuossa lauseessa ei ollut päätä eikä häntää) Jos blogini vietäisiin kielihuoltoon, olisi korjattavaa paljon, eikä katsastusleimaa tulisi.<br /><br />En siis ole poliisi, mutta ihmettelen suuresti miksi nykyään kaikki mahdolliset suoritukset ovat "vetoja". Useimmiten näihin suorituksiin ei liity minkäänlaista vetämistä tai vastaavaa fyysistä ponnistelua. Minun lapsuudessani vetäminen oli oikeasti vetämistä, paitsi kun puhuttiin käteen vetämisestä, jolloin harvemmin oikeasti vedettiin käteen, vaan enemmänkin hyväiltiin ja jos jotain tuli käteen, se oli harmillinen vahinko, eikä suinkaan tekemisen tarkoitus. Noh, myönnettäköön että "röökiä vedettiin", "höplästä ja nenästä vedettiin" (vrt. Are you pulling my leg?) ja välistä vedettiin jne., eli vetämisen vaihtoehtoisilla merkityksillä on kielessämme huikean pitkät perinteet. Mutta takaisin nykyaikaan, jossa ilmiö on yleistynyt lähes naurettaviin mittasuhteisiin.<br /><br />Esim. tänään jotain pujottelusyöksylaskuhärdelliä selostanut mieshenkilö totesi laskun olleen "hyvä veto". Oikeasti, mies laski mäkeä, siis LASKI ja se oli hyvä veto. Laskeminen on nyt vetämistä? Mitä ihmettä? Kun lapsi laskee pulkalla mäkeä, hän laskee. Kun hän vetää pulkkaa perässänsä takaisin mäen päälle, hän vetää sitä. Hyvin sä vedät, sitä pulkkaa perässäsi!<br /><br />Suurin Pudottaja nimisessä ohjelmassa puhuttiin laihdututamisesta suorituksena<br />jotenkin seuraavanalaiseen tyyliin.<br /><br />"jos Kaisu vetää paremmin niin..."<br /><br />Mitä ihmettä hän vetää? Huumeita? Käteensä? Tiiliskivikuormaa? Kuorma-autoa? En vain voi käsittää. Alkoiko tämä suorituksista puhuminen "vetoina" tästä Idols-nimellä Suomeen lanseeratusta Idol-formaatista. "Hyvin sä vedät" jne. olivat kyseisen ohjelman tuomariston lentäviä lauseita. Muistaako kukaan näitä uudempia veto-suorituksia Idols-kilpailuita edeltävältä ajalta?<br /><br />Nooh, toinen kilpailija päästi suustansa jotakin seuraavankaltaista.<br /><br />"Henkilö blah blah ollut se ketä on pistänyt mua liikkeelle..."<br /><br />Tiedän, että monet puolustavat ketä-pronominia sen käytöllä murteissa. Monet jopa sanovat, että preskriptisen kieliopin ystävät eivät halua myöntää, että kieli muuttuu käyttäjiensä mukana. Mutta edellä mainittu lause kuulostaisi pahalta, vaikka pronomininä olisi kukka tai kuka. Olisikin kiva tietää, onko ketä nyt puhekielessä monien mielestä muidenkin pronominien korvaaja. Omien kuulemieni esimerkkien perusteella kuka ja joka ovat tulilinjalla. Voinko nyt vapaasti juontaa siitä muodon kejo, tai joke ja puhua sillä vedoten murteeseen vaikka tulisinkin murrealueelta jossa tätä muotoa ei esiinny? Kielihän muuttuu, siis hiiteen nillittäjien vaatimukset kieliopista ja kirjakielen käytöstä, ne harvoin vastaavat oikeiden ihmisten kieltä, eiks je?.<br /><br />Mutta takaisin vetämiseen ja suorituksiin. Tarkammin ajateltuna, haluaisin tehdä selkeän eron fyysisten ja ei-fyysisten suoritusten välille. Sovitaan, että suurta fyysistä ponnistusta vaatineet suoritukset ovat "vetoja", mutta jos suoritus (esim. laulaminen) ei saanut suorittajaa hikoilemaan, puhumme "työnnöstä".<br /><br />1. Olen laihduttanut tällä viikolla ahkerasti, mutta pelkään Omon vetävän paremmin. (fyysinen suoritus)<br />2. Hyvin sä työnnät (koelaulutilanteen kommentointi Idols-kilpailussa).<br /><br />Harmillista, että työntämiseen liittyy merkitystasolla tuo fyysinen suorittaminen. Työntäminen voi olla varsin rankkaa. Joten ehkäpä tämä sanapari ei toimi. Mutta nyt muistankin armeija-aikojen termin, joka sopii mainiosti kuvaamaan vetämisen vastakohtaa, eli ei-fyysista suoritusta. <span style="font-weight: bold;">Vemppaaminen</span>. Tämä ei siis suoranaisesti tarkoita masturboimista, kuten te likaiset ihmiset ajattelette. Vemppa juontuu lyhenteestä V.M.T.L, eli vapautus marssi, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta tai jotain sinnepäin ainakin! Mutta ajatellaan että vedot ovat raskaita ja vemppa on kevyttä suorittamista.<br /><br />Hyvin sä vedät!<br />Hyvin sä vemppaat! Aika laiskaa vemppaamista.<br /><br />Toimii kuin tauti (sikainfluenssa todennäköisesti, pandemia luvassa). Ajatelkaa asiaa tai yrittäkää olla ajattelematta, kieli on käyttäjien omaisuutta ja saamme tehdä sillä mitä haluamme. (Eli minä saan kirjoittaa joutavanpäiväistä höpinää, kyllä tämän lukiessa ala-asteen 1.lk'n ope itkee kun näki vaivaa opettaakseen minut lukemaan ja krijoittamaan...)<br /><br />Muistakaa siis, ettei röökiä tai viinaa enää vedetä, ellei sitä tehdä hiki hatussa. Nyt vemppaat röökiä, ja vemppaat viinaa. Nythän nuo sanat suoranaisesti sointuvat sulavasti suussa. Voimme vaihteeksi tehdä jotain muutakin kuin sitä iänikuista vetämistä. Vemppailemisiin!<br /><br />*Tämän jälkeen oikeaa asiaa*<br /><br />Valitin tässä taannoin siitä, että kasvisruoan laatu on yliopiston ravintelissa aika kehnoa.<br />Tänään törmäsin taas samanlaiseen ilmiöön. Kasvisruokailijoille oli tarjolla röstiperunoita ja sienikastiketta. Yksi lihavaihtoehdoista taasen oli riisi ja broilerikastike, jossa oli kidney-papuja. Eli lihansyöjille tarjottiin kahta eri proteiinia, mutta kasvissyöjille ei yhtäkään. Kummallista. Tämä lihamössö todistaa, että kidneypapujen käyttö ei ole vierasta keittiön väellä. Harmillisesti niitä ei vain lisätä kasvisruokaan, joka niitä kipeämmin kaipaisi. En voi ymmärtää tätä. Kasvispainotteisena sekosyöjänä sympatiana ovat kasvissyöjien puolella. Nouskaa barrikaadeille, ottakaa valta käsiinne, vegetaristien ja vegaanien vallankumous on jo alkanut, HK'n sinisten reaktio Helsingin koulujen suunniteltua kasvisruokapäivää vastaan kertoo, että taistelusta tulee pitkä ja verinen, mutta te voitatte ja säästätte minut koska olin puolellanne....<br /><br />Eläköön kasvissyönti. Nouskaa sorron yöstä. Vaatikaa Vapaata seksiä, viiniä ja vegetarismia!<br /><br />Öh, mistä nuo kaksi muuta v-sanaa tuohon ilmestyivät.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4003388126543082025?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-64903781051015192562010-02-18T12:12:00.000-08:002010-02-18T12:36:37.248-08:00Kasvissyöjän kanssa elävänä sekasyöjänä hämmennyin Helsingin sanomien mielipidekirjoituksesta, jossa anonyymi nimimerkki "Anorektikon isä" esitti painavan mielipiteensä Helsingin koulujen kasvisruokapäivästä. Kirjoitus mm. rinnastaa kasvissyönnin anoreksiaan, löytäen jonkin maagisen syy-seuraus yhteyden näiden kahden välille. Samainen kirjoitus antaa mielestäni ymmärtää, että kasvissyöjät ovat rasvaa karttavia painontarkkailijoita, eikä Helsingin kaupungin tulisi tukea tämänkaltaista elämäntapaa.<br /><br /><span style="font-style: italic;">"Erityisesti nuoret tytöt ovat vaarassa sairastua anoreksiaan, eikä asiaa auta, että yhteiskunta tukee sitä tällaisella politiikalla"</span>.<br /><br />Tämä mielipidekirjoitus kokonaisuudessaan kirjoitus ilmeisesti heijastaa täydellisesti niitä harhaluuloja ja mielikuvia, joita elää sitkeästi "terveiden" HK'n sinistä syövien heteromiesten keskuudessa kasvissyöjien motiiveista ja kasvisruoan keveydestä ja laadusta. Yksi syy tähän voisikin olla, että ihmisten mielikuvat ja kokemukset kasvisruoasta ovat vähäisiä, tai läpeensä vääristyneitä. Voin vain kuvitella, minkälaisen kuvan kasvisruokailijoista saisi tänään, jos söi Tampereen ylipiston ravintolassa Kasvis-couscous nimikkeen alla ollutta kasvisvaihtoehtoa.<br /><br />Ruoka nimittäin sisälsi, Couscousia, ja...<br />...<br />...<br />..<br />HERNEMAISSIPAPRIKAA!<br /><br />Kylläpä on panostettu ruokaan oikein olan takaa, ruoan pääasiallinen maku oli kasvisliemi (mm. nautriumglutamaattia!) , mitään oikeita mausteita ei ollut käytetty, ellei suolaa lasketa. Proteiinia tässä ruoassa oli ravintolan ruokalistan mukaan 2.76g per 100g, eli ei sitten mitään.<br />Ilmeisesti jokainen kasvissyöjä tuo omat kasvisproteiininsa kotoa mukanansa yliopistolle, sen verran naurettavia nuo ruoat ovat.<br /><br />Tampereen Yliopiston kasvisruoka on usein laadullisesti kuraa, proteiinia ei tarjota, vaikkei se<br />maksaisi kuin murto-osan liharuokien proteiineista. Kasvisruokaa ei ilmeisesti osata valmistaa, muuta selitystä asialle ei ole. Missä ovat pääruoista esim. kidneypavut, linssit tai kikherneet? Olisiko niiden lisääminen vaativakin suoritus?<br /><br />Mutta takaisin kasvissyöntiin ja anoreksiaan. En vielä tiedä kuinka voin suhtautua tähän tietoon, että oma puolisoni on ollut viimeiset kahdeksan vuotta anoreksikko (aka kasvissyöjä), enkä itse ole koskaan tajunnut tätä ennen kuin luin Hesarin mielipidepalstaa. Lähdenkin heti hienontamaan HK'n sinistä blenderissä johon kyytipojaksi meijerivoita ja punaista maitoa, jotta voin sitten annostella sitä suppilon läpi kun pakkosyötän tuota kasvissyöjää takaisin normaalien kirjoihin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6490378105101519256?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-45508404038544599862010-02-15T13:18:00.000-08:002010-02-15T13:18:16.733-08:00Lauantaina, kello 17:15, astun K-Supermarkettiin. Kauppa menee kiinni 18:00, asiakasmäärässä tämä ei näy. Asiakkaita on yllin kyllin. Kaupan leipäosasto on kuin aikamatka Neuvostoliittoon. Paistopisteiden leivät on raivattu pois, samoin leivonnaiset, piste on kiinni. Leipähyllyissä on vain paahtoleipää ja muuta säilöntäaineilla kyllästettyä, sekä tietysti niitä iänikuisia ruispaloja.<br /><br />Palvelutiskit, raivattu pois. Kiinni. Suljettu, menkää pois. Täällä ei myydä, eikä palvella.<br /><br />Kassat, melkein kaikki kassat käytössä. Jonoja ei muodostu, mikä toisaalta pilaa leipä- ja palvelutiskien Neuvosto-tunnelman. Kun ei joudu jonottamaan, voi melkein lähteä kaupasta hyvillä mielin.<br /><br />Jos kaupoissa on asiakkaita noinkin paljon, miksi palvelutiskit ovat menneet kiinni? Miksei vastapaistettua leipää saa? Minne kaikki muut leivät ovat kadonneet hyllystä? Taidan seuraavan kerran kokeilla saman ilmansuunnan S-Markettia, jospa heillä olisi leipää hyllyssä lauantaina 17-18 välisenä aikana.<br /><br />Voin vain toivoa, että minun aikanani näemme oikeaa kilpailua Suomen elintarvikemarkkinoilla. Ehkä aidon kilpailun myötä nämä markkinoita epäterveellisesti dominoivat keskittymät joutuisivat oikeasti palvelemaan ihmisiä, ja harjoittamaan hintakilpailua.<br />&nbsp;<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4550840403854459986?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-81940312789802835822010-02-07T14:04:00.000-08:002010-02-07T14:12:02.271-08:00Katsoin tässä hiljattain sivusilmällä Emma-Gaalaa suorana netistä. Tilaisuudesta, sen näyttämöstä ja yleisöstä (unohtamatta juontajaa) tuli mieleen jonkin oppilaitoksen myötähäpeää kirvottava kevätjuhla. Äänimiksauksen taso "live"-esityksissä olikin oppilaitostasoa tuossa nettilähetyksessä.<br /><br />Samainen sivusilmä katsoi vahingossa samaisen kevätjuhlan jälkilähetystä kuvalaatikosta myöhemmin ilallalla. Myötähäpeää herättävän juontajan nolot, kevätjuhlayleisössä istuneeseen vaivaantuneeseen Jouni Hynyseen kohdistuneet "läpät", olivat maagisesti kadonneet jälkilähetyksestä. Tämän huomattavan parannuksen lisäksi kaikkien palkintokategorioiden esittelypuheet ja kiitospuheet olivat härskisti leikeltyjä. Äänimiksauskin oli saatu kohdilleen.<br /><br />Kyllä Suomessa on hienoa live-tekniikan osaamista. Mitäs yleisradion 5.1-lähetyksille taas kuuluukaan?<br /><br />Sivusilmäni on ollut myös niin kiireinen, että se on onnistunut seuraamaan puolison seuraaman X-Factor Finlandin jaksoja. En tosin ymmärrä miksi tuomareiksi on valittu jokin Pamela Anderson-kopio, ison määrän tatuointeja ottanut Nikolai Valujev ja jokin vanha setä. Olen ilmeisesti pudonnut todella pahasti pois siitä nykyisen populaarikulttuurin kelkasta, jota maagiset voimat vetävät eteenpäin. Oikeasti, se yksi kaveri on Nikolai Valujev, tai syö samoja "lisäravinteita"...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8194031278980283582?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-77136987765967439732009-12-06T03:16:00.000-08:002009-12-06T03:51:37.072-08:00Kun näin otsikon <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/17-vuotias-nainen-raiskattiin-metsassa-tampereella-poliisi-pyytaa-vihjeita/163622">17-vuotias nainen raiskattiin... </a>tietenkin ajattelin, että "<span style="font-style: italic;">onpa kamalaa, toivottavasti tekijä jää kiinni ja saa kerrankin kunnon tuomion</span>", tämän jälkeen mietin otsikon sanavalintaa. 17-vuotias ja nainen, nämä kaksi termiä on valittu kuvaamaan törkeän rikoksen uhria. Iän mainitseminen kertoo lukijoille, että kyse on laillisen aikuisuuden kynnyksellä olevasta nuoresta, mutta sana nainen, kielii valtautuneisuutta, kypsyyttä. Katsoinkin olisivatko keltaiset lehdet käyttäneet termiä tyttö, painottaakseen uhrin nuoruutta ja viattomuutta. Katselmukseni <a href="http://www.iltalehti.fi/tampere/2009120610723260_te.shtml">iltalehteen</a> ja<a href="http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1803072"> iltasanomiin</a> ei tuottanut tulosta, sanavalinnat olivat täysin samat. Tosin itse artikkeleissa ainakin iltalehti käyttää termiä "<span style="font-style: italic;">nuori nainen</span>".<br /><br />Lisätonginnan jälkeen MTV3-uutissivu käyttää otsikkoa "<a href="http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/arkistot/rikos/2009/12/1011959">17-vuotias tyttö raiskattiin Tampereella</a>", mutta itse artikkelissa käytetään termejä "nuori nainen" ja "nainen".<br /><br />Käytettiinkö termiä nainen tässä yhteydessä kaikkien medioiden toimesta yksinkertaisesti "mies"-sanan vastakohtana, eli sukupuolitunnisteena jolla uhri tunnistetaan naissukupuoleen kuuluvaksi. Onko lehdissä kirjoitettu 17-vuotiaista miehistä tekijöinä tai uhreina? <a href="http://www.google.fi/search?hl=fi&amp;client=firefox-a&amp;rls=org.mozilla%3Aen-US%3Aofficial&amp;hs=YPa&amp;q=%2217-vuotias+mies%22&amp;btnG=Haku&amp;meta=&amp;aq=f&amp;oq=">Google</a> kertoo, että kyllä, näinkin on tehty.<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Listan alkupäästä poimittakoon esimerkkilauseiksi.</span><br /><br /><a style="font-style: italic;" href="http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/mies-kuoli-laukaan-ulosajossa/123776" class="l" onmousedown="return clk(this.href,'','','res','1','','0CAkQFjAA')"><em>17-vuotias mies</em> kuoli Laukaan ulosajossa</a><br /><br /><span style="font-style: italic;">Turma-autoa kuljettanut harjavaltalainen </span><em style="font-style: italic;">17-vuotias mies</em><span style="font-style: italic;">...</span><br /><br /><em>17-vuotias mies</em> puukotti 43-vuotiasta miestä yksityisasunnossa...<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Entäpä 16-vuotias mies?</span><br /><br /><em style="font-style: italic;">16-vuotias mies</em><span style="font-style: italic;"> sai perjantaina syytteen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Kokkolassa Rödsön alueella </span><em style="font-style: italic;">16 -vuotias mies</em><span style="font-style: italic;"> ajoi henkilöautolla ilman ajo-</span><div class="s"><wbr style="font-style: italic;"><span style="font-style: italic;">oikeutta...</span><br /><br /><em>16-vuotias mies</em> hurjasteli henkilöautolla Savonlinnassa sunnuntain vastaisena yönä...<br /><br /><span style="font-weight: bold;">Vieläkö 15-vuotiaita miehiä riittää?</span><br /><br /><span style="font-style: italic;">Lappeenrantalainen </span><em style="font-style: italic;">15-vuotias mies</em><span style="font-style: italic;"> puhalsi 1.11 promillea (Poliisin tiedote!)</span><br /><br />Keskisuomalainen kirjoitti taasen - <a href="http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/mopoillut-pojankloppi-puhalsi-promilleja/459949">Mopoileva pojankloppi puhalsi promilleja</a>.<br /><br /><blockquote>Mopoa Jyväskylän Erämiehenkadulla ajanut <span style="font-weight: bold;">nuorukainen</span> puhalsi 2,72 promillea poliisin alkometriin. <span style="font-weight: bold;">15-vuotias jyväskyläläismies</span> jäi kiinni torstai-iltana kymmenen jälkeen. <blockquote><p style="text-align: left;"><span style="font-weight: bold;">Nuorukaista</span> epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. </p></blockquote></blockquote><blockquote><p style="text-align: left;"></p></blockquote><p style="text-align: left;"></p>Otsikossa siis 15-vuotiaaseen miessukupuolen edustajaan viitataan termillä <span style="font-style: italic;">'pojankloppi'</span>,<span style="font-style: italic;"> </span>ensimmäisessä lauseessa hän on <span style="font-style: italic;">'nuorukainen'</span>, sitten taas '<span style="font-style: italic;">15-vuotias jyväskyläläismies'</span>.<span style="font-style: italic;"><br /><br /></span>Näyttäisi olevan niin, että samanlainen kaava ja termien sekaviljely pätee myös naisiin.<br /><br />Mutta, kun raiskauksen uhri oli 15-vuotias ja naissukupuolen edustaja, Keskisuomalainen käytti otsikkoa <a href="http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/tytt%C3%B6-raiskattiin-l%C3%A4hetysillassa/89700">15-vuotias raiskattiin lähetysillassa</a>. Tässä tapauksessa uhria kuvataan sanoin "nuori tyttö" ja "tyttö" ja itse tekijäkin on vain "poika", eikä mitään kypsyyteen viittaavia sanoja ole käytetty.<br /><br />Samalla lailla voitaisiin arvioida missä tapauksissa termiä '<span style="font-style: italic;">vanhus</span>' aletaan käyttää painottaakseen uutisoinnissa mainittavan ihmisen ikääntymistä. Sanana '<span style="font-style: italic;">vanhus</span>' kuitenkin sisältää mielikuvia voimattomuudesta, heikkoudesta ja turvattomuudesta. Onko termien mies/nainen-käyttäminen pyrkimys eräänlaiseen puolueettomaan poliittiseen korrektiuteen, jonka avulla yritetään viimeiseen asti välttää sitä, että sanavalinnoilla painotettaisiin tiettyjä piirteitä lukijoille. Voisiko raiskaustapausten ja rikosuutisten yhteydessä olla kyse myös siitä, että jos tekijän rikosoikeudellisen vastuun (15-v) raja on ylitetty, voidaan vapaasti puhua valtautuneesta ja vastuullisesta "miehestä/naisesta" ja jos uhrina on suojaikärajan (16-v) ylittänyt, voidaan samalla logiikalla puhua naisista/miehistä uhreina. Vaikka se vaikuttaakin perin kummalliselta, tai sitten <u>minä</u> olen tulossa vanhaksi.<br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /><br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7713698776596743973?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-87842029723401925882009-11-25T10:15:00.000-08:002009-12-01T07:57:42.708-08:00Aiemmin kirjoitin <a href="http://pcm266.blogspot.com/2009/09/goji.html">Goji-marjoista</a>, tietämättömyyttäni kyseenalaistin sen onko järkevää mennä Kiinaan asti marjaan. En kirjoittaessani tuota tiennyt, että tämä markkinamiesten uudelleen nimeämä Wolfberry/Lycium barbarum kasvaa Euroopassa, ja sitä on hyödynnetty monesti esimerkiksi pensasaitana.<br /><br />Koska ihastuin fazerin suklaarouhetta sisältäneeseen suklaaseen, joka tosin oli asteen turhan makeaa, päätin kokeilla miltä tuo aito raakakaakaorouhe maistuu. Tilasin iherb-verkkokaupasta edullisen n.450g pussin Navitas Naturals-merkkistä tuotetta. Odotin tuotteen olevan kitkerän kaakaoinen. Tämä odotus osui oikeaan, mutta en osannut odottaa että rouhe haisisi ja maistuisi aivan samalle kuin punaviini.<br /><br />Jopa absolutisti-vaimoni hämmästeli kaakaorouheen viinimäistä tuoksua. Itse en pääse yli tästä samankaltaisuudesta. Kuin punkkua söisi! Tuleekohan tästä yhtä mojova päänsärky, jos ottaa liikaa? Mutta huvittavinta tässä on se, että noiden Pukinpensaan/Goji/Wolfberry/Lycium-marjojen kohdalla hämmästelin niiden tupakkamaista makua. Sitten kun tuo raakakaakao paljastui punaviinimäiseksi, niin maailmani valkeni entisestään.<br /><br />Joten jos nuo superfood-hipit vaikuttavat vähän "far out"-porukalta, niin sen sijaan että he napsivat gojia ja raakasuklaata, ajatelkaa että he ovat hippejä jotka röökaavat ja vetävät punkkua päälle. Nyt kun olen tuonut tämän totuuden näistä ruoka-aineista julki, uskoisinkin lukuisten spurgujen, ja ns. boheemien taitelijoiden hylkäävän viinit, tupakat ja viinakset ja siirtyvän marjoihin ja nibseihin...<br /><br />Ai niin, vielä lisäys. Itse ajattelin maallistuneena nautiskelijana syödä rouheen esim. jäätelön tai muun herkun kera. Ja lupaan pitää nuo tupakkamarjat kaukana suustani.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8784202972340192588?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-22424569156946015902009-11-13T12:03:00.000-08:002009-11-13T12:27:56.556-08:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/Sv27q8wJWTI/AAAAAAAAAIQ/rKYjSGFYEdw/s1600-h/mediaonjanna.jpg"><img style="cursor: pointer; width: 400px; height: 171px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/Sv27q8wJWTI/AAAAAAAAAIQ/rKYjSGFYEdw/s400/mediaonjanna.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5403681474451429682" border="0" /></a><br /><br />Kolme tytärtä sikainfluenssassa!<br />Perjantai 13.11.2009 klo 21.09<br /><br />Mitä ihmettä, siis pahinta mitä Päivi Räsäsen lapset ovat kokeneet? Koko elämänsä aikana?<br />Utelias klikkaa tietenkin jutun auki ja etsii tekstistä tämän saman asian Päivi Räsäsen sanoina.<br /><br />"<span style="font-style: italic;">- Pahinta, mitä lapsemme ovat <span style="font-weight: bold;">sairastaneet</span>, Päivi Räsänen kertoo tyttäriensä rajuista oireista.</span> "<br /><br />Anteeksi, mutta olenko ainoa ihminen joka kokee lauseen merkityksen ja totuudellisuuden muuttuvan kohtuuttomasti kun "kokeneet" ja "sairastaneet" vaihtavat mystisesti paikkaa. Kuuntelin juuri Robbie Williamsin uutta levyä, se oli hieno arkinen kokemus. Kokeillaanpa samaa uudestaan. Kuuntelin juuri Robbie Williamsin uutta levyä, se oli hieno arkinen sairaus.<br /><br />Muutama päivä sitten uutisoitiin 18-vuotiaan kuolleen sikainfluenssaan. Ihmisen kerrottiin saaneen lääkitystä ja rokotuksen jne. Luin uutisen nettilehdestä, joka mainitsi myös kyseisen ihmisen sairastaneen pitkäaikaissairautta. Nuoren ihmisen menehtymistä mitenkään vähättelemättä, haluaisin kiinnittää huomiota siihen kuinka esim. Nelosen Uutiset käsitteli aihetta. Sivukorvalla kuuntelin heidän uutistansa aiheesta. He aloittivat kertomalla että 18-vuotias on kuollut, he lisäsivät vettä myllyyn kertomalla ihmisen olleen rokotettu ja saaneen lääkitystä. Löylyä lisättiin kertomalla kuinka mikään ei auttanut! Sitten segmentin jatkuttua jo siihen pisteeseen ettei katsojan hysterisointiin ollut aineksia, mainittiin tämä pitkäaikaissairaus. Aivan siis lopuksi, kunhan oli lypsetty kaikki tapauksesta irti ja vangittu tapauksesta mahdollisesti tietämätön katsoja ruutuun tarinalla. Onko tämä laadukasta ja hyvää journalismia? Mielestäni on mautonta, että keltainen lehdistö herkuttelee tapauksilla, kunnioittamatta menehtyneiden omaisia, vääristelemällä faktoja tai mainitsemalla ne ns. sivuhuomautuksina vieden suurimman huomion puolivääristelevällä "it's interesting when people die"-journalismillansa.<br /><br />Elämäni pahin <span style="font-weight: bold;">sairaus</span> oli vuonna 2002 nuorena ja perusterveenä sairastamani kausi-influenssan aiheuttama keuhkokuume, johon melkein kuolin.<br /><br />Elämäni pahin <span style="font-weight: bold;">kokemus</span> oli vuonna 2002... No ei se ollut pahin kokemus, pahin sairaus kylläkin.<br />Mutta ainakin tässä yhteydessä sanat voitaisiin korvata toisillaan ja oltaisiin vielä jokseenkin totuuden lähipiirissä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2242456915694601590?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-74347169803986833962009-11-06T11:19:00.000-08:002009-11-06T11:41:15.362-08:00Unistani jää aivan liian harvoin selkeitä muistikuvia, jotka säilyvät mielessäni vielä herättyäni. Tänä aamuna muistin suureksi ilokseni uneni, ehkä se johtui uneni kummallisuudesta, siitä että uneni oli kovin mieleenpainuva niin monella väärällä tavalla. Ensinnäkin, tässä viime öisessä unessani vaelsin maastoasuihin sonnustautuneina vanhemman parrakkaan miehen kanssa pitkin metsiä. Kävelimme laahaten perässämme jonkinlaisia kävelysauvoja, joiden päissä oli liitumaiset lisäkkeet. Nämä lisäkkeet jättivät meistä jälkeen hienon vanan, jäljen jota pitkin reittimme piirtyi maastoon. Jostain syystä sauvamme katkesivat ja vanhempi mies jonka kanssa vaelsin tuskastui ja jätti leikin tyystin kesken. Minä törmäsin metsässä sotilaaseen, joka antoi oman sauvansa käyttööni jotta saatoin jatkaa vaeltamista.<br /><br />Kyllä, vaeltamista, vanhempi mies, sauvoja! (fallossymboli), sauvan katkeaminen, vanhemman miehen kokema tuskastuminen ja poistuminen, sotilas (macho-yhteiskuntamme miehisyyden ilmentymä, armeijahan on tunnetusti siellä koskaan käymättömien puheissa "miesten koulu") tämä miehisyyden ilmentymä sitten antaa uuden fallossymbolin jotta voin jatkaa vaellusta.<br /><br />Ei jumankekkula miten hassu uni! Ei tätä voi keksiä. Teille jotka saatte tästä homoeroottisia väristyksiä, voin huomauttaa olevani onnellisesti naimisissa ja yhden lapsen isä. Mutta kuinka voisin tulkita uneni? Viittaako tuo vanha mies edesmenneeseen isääni? Uneni mies ei muistuttanut isääni, enemmänkin resupekka-versio eräästä yliopiston luennoijasta jonka luentoja minulla oli vain ensimmäisenä vuotena (eli puhdas sattuma). Sauvat? symboloivatko ne miehisyyttä? Itsetuntoa? Haenko itsetuntoa? Miksi juuri sotilas? Mitä hän tekee metsässä? Metsässä ei tunnetusti noin vain törmätä sotilaaseen, ainakaan näin rauhan aikana.<br /><br />Koskahan unet voi tallentaa digiboksille ja katsoa uudestaan jälkikäteen?<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7434716980398683396?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-16374435850428259092009-09-22T08:44:00.000-07:002009-09-22T08:57:13.436-07:00Ööh, mitenköhän tämä näkyi tänään Tampereella? En huomannut automäärissä mitään eroa tavalliseen arkipäivään. Nytkin tuo liikenne menee ohitsemme kapeaa tietä raviradalle, yksittäisiä ihmisiä yksinään autoissaan liian pienin turvavälein menossa katsomaan heppojen ravausta.<br /><br />Toisaalta kotimatkani yliopistolta päin meni huomattavasti nopeammin erään naapurikuntalaisten liikennettä hoitavan yhtiön bussilla. Oli sen verran reippaasti kiihdytellyt kuski, että kyllä hirvitti. Hämeenkadullakin päästeli aika railakkaasti saaden TKL'n normihurjastelut näyttämään ihan sunnuntaiajelulta. Kun tämä kuski sitten kääntyi Lielahtea päin Pispalan valtatieltä, hän ajoi mutkat suoraksi renkaat jalkakäytävää leikaten niin että bussi tössäsi ilkeästi kaarteessa ja kirjan luku keskeytyi omalta kohdalta. Lopun matkaa keskityin jännittämään minkälaisiin vauhteihin hän pääsisi 80km/h rajoitusalueella... Kuskin harmiksi valoristeykset hidastivat hänen kiihdyttelyään. Loppumatkastani tämä Ruusperi päästeli kyllä varmasti 70km/h tasoa tuon jostain syystä 50km/h rajoitetun kotitiemmekin pätkän (jolla kukaan ei aja noin hiljaa... nopeusrajoituksen noudattajan tunnistaa taakse muodostuneesta jonosta). Kiitos vaan tuolle kuskille, oli nopea joukkoliikennematka. Taksiin verrannollinen, kerrassaan mainio autoton päivä.<br /><br />Hatunnosto teille pinttyneille elämäntapa-autoilijoille jotka oikeasti tänään käytitte jotain muuta kulkuneuvoa. Toivottavasti kokemus ei ollut liian kamala, joutua vaikka samaan linjuriin minunlaisten kortittomien "piipertäjien" kanssa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1637443585042825909?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-20962402159298890962009-09-21T08:58:00.000-07:002009-09-21T09:15:16.015-07:00Gojimarjat maistuvat siis "rusinamaisesti karpalolta", itse sanoisin näiden maistuvan aprikoosirusinakarpalo... ja hienoimpina aromaattisina hetkinä olen maistavinani hitusen tupakkaa.<br />Niin, tupakkaa. Tietääkseen miltä tupakka maistuu, on tietenkin oltava kokemusta (hieman enemmänkin) aiheesta. Enhän tosin ole savuketta maistellut yli 10v (eli teinipoikana viimeksi), mutta kyllä muistan sen maun. Tai sitten ostamani satsi on jotenkin pilalla... Maistoiko kukaan muu tupakkaa? :)<br /><br />Miksi toisaalta menisin Kiinaan asti marjaan, sotii lähiruoan suosimista vastaan pahasti. Mustaherukka, tyrni... näitähän täällä riittää ja ihan vertailukelpoista "superfoodia".<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2096240215929889096?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-79035816977925142162009-09-17T09:43:00.000-07:002009-09-17T10:04:59.339-07:00Jotkut sanovat, että paperisuodatinpusseista lähtee pahvista sivumakua kahviin. Jotkut taas väittävät, että erityisen paljon paperipölyä tarttuu puruihin valkaisemattomista suodatinpusseista. Paperisen suodatinpussin vaikutus kahvin makuunkin olisi samojen ihmisten mielestä suurenmoinen, koska kahvin rasvat (joissa se maku on, miksi muuten pannukahvi olisi niin namia...) jäävät suodattimeen. Näiden kahvin ystävien kehotus onkin hankkia kunnollinen <span style="font-weight: bold;">kestosuodatinpussi</span>. Jotkut jopa uuttavat itse manuaalisesti suodatinkahvinsa. Voi olla että joku tutkii valuma-aikoja kuin espresso-shoteista konsanaan, sekuntikello vierellään.<br /><br />Mutta itse olin ollut aivan tyytyväinen kofeiiniaddikti, joka joi suodatinkahvinsa Rainbow/Lidl-asteikon suodatinpusseista. Kahvitkaan eivät olleet mitenkään kalliimmasta päästä. Ainut kriteeri suodatinkahville on ollut se, että se haisee hyvälle. Espressoilun ja myllyn omistamisesta huolimatta en ole vieläkään juonut itse jauhamaani suodatinkahvia. Joskus maistellut tyyriimpää Mokkamestarien Finlandia-sekoitusta jne. Mutta muuten suodatinkahviin en ole panostanut, se vain on se "tasoittava"-annos joka tarvitaan eikä sen laadusta ole niin väliä kunhan diileri on suurimmat epäpuhtaudet suodattanut siitä.<br /><br />Silti päädyin nettihakujen jälkeen jäljittämään käsiini kehutun <a href="http://www.prisma.fi/market/prisma?a_Visit:tuote=gu3dw6w2m382xtne&amp;kategoriaTunniste=JuomienValm&amp;path=Koti%2FRuoanvalmistus%2FKeitti%C3%B6ty%C3%B6v%C3%A4l%2FJuomienValm&amp;paikkakunta=Helsinki&amp;osuuskauppa=HOK-ELANTO&amp;pageName=Main">Fackelmann-merkkisen kullatun kestosuodatinpussin</a>. En tiedä ovatko kaikki Fackelmann-pussit kullattuja, tämä ostamani tyyppi oli. Väittävät ikuiseksi, maksoi tosin 13€ verran. Linkittämäni Prisman hinta olisi siis ollut huomattavasti huokeampi, etenkin jos kyseessä on sama tuote. Kahdet kahvit olen tänään uudelle kestosuodattimella keittänyt ja en ainakaan huomaa mitään laadun heikkenemistä, tai suurenmoista laadun parantumista. Olinhan kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen suodatinkahvini laatuun jo aiemmin, paitsi silloin kun sekosin laskiessani kahvijauheen määrää.<br /><br />Onko tämä sitten missään muotoa ekologien valinta? Se on varmasti seikka josta voidaan kiistellä. Kuinka paljon luontoa kuormittaa nuo kertakäyttöpussit, niiden valmistaminen ja nistä syntyvä jäte ja kuinka paljon kuormitusta tulee metallisen/kullatun Fackelmannin valmistamisesta ja tuotteen vedellä huuhtelemisesta. Suodatin on kuitenkin huuhdeltava käytön jälkeen ja siihen tarvitaan vettä.<br /><br />Mutta Fackelmannin kanssa vältymme siltä kauhuskenaariolta, että huomaisimme joku kaunis päivä suodatinpussien loppuneen ja kauppojen/kioskien (ei sellaisia täällä enää edes ole) menneen jo kiinni ja kahvia olisi saatava.<br /><br />Loppunootiksi -- Vielä huokeammalla (6€) kestosuodattimen voi ostaa <a href="http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=128884679">Clas Ohlson-myymälöistä</a>. Tosin en tiedä kuinka tuote vertautuu Prismojen yms. myymään Fackelmann-versioon.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7903581697792514216?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-25084886193806328962009-09-14T07:31:00.000-07:002009-09-14T09:07:22.466-07:00<span style="font-style: italic;">Riittää, että teet kuten <span style="font-weight: bold;">suomalaiset ovat aina</span> tehneet:</span><br /><span style="font-style: italic;">juot maitoa, <span style="font-weight: bold;">syöt monipuolista ruokaa</span>, käytät villasukkia,</span><br /><span style="font-style: italic;">ostat kunnon kengät ja puet talvella lämpimän</span><br /><span style="font-style: italic;">turkin päällesi.<br /><br /></span>Jokin tässä vain särähtää silmään ja korvaan ja muuhunkin aistiin. On aika suuremman luokan väite väittää että suomalaiset ovat <span style="font-weight: bold;">aina</span> syöneet monipuolista ruokaa. Melkein yhtä kova väite kuin väittää että suomalaiset nykyään söisivät monipuolista ruokaa (onhan tosin pikaruokatarjontakin monipuolistunut). Myönnettäköön toppatakkiin talvella verhoutuvan nykysuomalaisen syövän monipuolisemmin jos vertailukohteena on turkiksiin verhoutunut metsästä-keräilijä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2508488619380632896?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-83036825821508068112009-09-13T13:26:00.000-07:002009-09-13T14:11:53.361-07:00Opiskelun taas jatkuessa tahdon vain ilmaista suurta iloani opiskelijapalveluita kohtaan. Erityisesti ravintolat ansaitsevat kiitosta. Kun on koko kesän pärjännyt ilman natriumglutamaattia, ei voi välttyä tältä herkulta ja niiltä kumiperunoilta, ruskealehtiseltä salaatilta ja muilta yltäkylläisiltä tarjoamisilta. Mutta erityinen suosikkini on tämä opiskelijoiden omistama pulju, josta kahvin saa mukaan 1,10 euroon ja muut yhtä ystävällisen hintaiset laitokset kampuksella. On se vaan niin edullista ja kahvikin on aina niin nam-nam hyvää eikä koskaan kitkerää tai laihaa. Läheisessä kauppakeskuksessa on samanlaisesta pahvikupista kahvi+munkki yhdistelmä mm. 1.5€ hintaan. Mutta kyllähän sitä tukee "omaa väkeä" maksamalla kakkoslaatuisesta tuotteesta ilman syömistä hitusen ylimääräistä, eikös joo?<br /><br />Kahvihan on tunnetusti kallista ja siitä on vaikea repiä kunnon katetta (hekoheko).<br /><br />Pitäisihän tässä olla tietysti kiitollinen, että saa sen yli 7€ normaalihintaisen lounausruoan aina 2,5euron tietämille... Ottaen huomioon alueen lounasravintolatarjonnan ja hintatason (ja omat kokemukset lounasruoasta, joka on jotain aivan muuta kuin mitä opiskelijoille tarjotaan) voisin vannoa ettei kukaan selvinpäin maksa tuosta ateriasta yli 7€ hintaan.<br /><br />Vertailun vuoksi oman kotitalon kivijalassa lounasravintolan lounas oli tasan 7€, maistui aina kotiruoalta, annokset ähkyronskeja, parempi salaattipöytä, juomalasien määrää ei missään saneltu...<br /><br />Jos saan hetken unelmoida. Mielestäni yliopistolle voitaisiin vapaan markkinatalouden nimissä päästää mm. kärrymyyjä-yrittäjiä polkuhintaisine kahveineen tuomaan tervehenkistä kilpailua. Toisaalta, eihän tässä monopolien ja ketjujen maassa tunneta vapaita markkinoita tai kilpailua...<br /><br />Ai niin, ja luennoillamme muistetaan yhä mainostaa tätä meidän "omaa" "omistamaamme" kirjakauppaa josta kurssikirjoja saa. Tilasinkin tässä äsken yhden metodikirjan. Maksoi ulkomailta postikuluineen yht. 10€. Yliopiston puljun hyllyssä sama pehmeäkantinen läpyskä saa hintalapun 19€ ja tämä ei ole edes räikein kirjahinnoittelurikos. Siis aivan himputin opiskelijaystävällistä, että oikein tunnen rakkauden sydämessäni. Kiva kun joku pitää meidänkin puolia.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8303682582150806811?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-34554762926689776062009-09-06T03:37:00.000-07:002009-09-06T03:45:35.772-07:00Matka 11.3060<br />Aika 1:06:43 (~5.9 min/km)<br /><br />Aamulenkki, oikein miellyttävä sumuinen ilma, hyvä kevyt rullaus läpi matkan ja kovempaakin olisin voinut mennä. Reittinä taas järvikierros. Sumu oli erityisen sankkaa ja vaikuttavaa Pyhäjärvellä. Olisi kiva lisätä järvireittiin myös Nässy, mutta laiskuuteni estää matkan pidentämisen 15km tasolle... Hoh-ho-hoo. Muistelin juuri etten ole vieläkään lenkkeillyt kertaakaan Treellä asuessani Lentävänniemessä. Joku kaunis päivä voisin tämänkin reitin köpötellä. Jos siis opiskelun aiheuttaman paineen alla muistan ylipäätään priorisoida liikuntaharrastukselle aikaa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3455476292668977606?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-74418616182318424112009-09-01T11:11:00.001-07:002009-09-01T11:13:37.306-07:00Näin otsikoi Iltalehti<a href="http://www.iltalehti.fi/viihde/2009090110173058_vi.shtml"> jutun</a> joka kertoo Anna Abreusta. Korsetin ja/tai räikeän photoshopin lisäksi uutisessa on erityisen yllättävää ennen naisena tunnetun Abreun sukupuolenvaihdosleikkaus jossa tästä puoli-Latinasta on näköjään tullut täysiverinen Latino. On tämä maailma outo paikka. Ei tässä voi kuin päätään pyöritellä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7441861618231842411?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-7847385942061573232009-08-30T02:28:00.000-07:002009-08-30T02:47:14.865-07:00Matka 9,538km<br />Aika 1:01:15<br /><br />Tarkoitus oli toistaa aiemmin suosimani aamulenkki (järvikierros). Valitettavasti aamupuuro ei kantanut kuin ensimmäiset 5km. Sitten yht'äkkiä jalat ns. katosivat ja polttoaine loppui. Kesti n. 2km ennen kuin hybridimoottorini osasi vaihtaa energianlähteen, sillä loppumatkaksi sain sitten hitusen paremman jaksamisen tunteen. Tahmelassa huomasin että sielläpäin juostaan tänään jokin kilpailu (viivoja teissä) ja kysyin järkkäreiltä mistä on kyse, onneksi kyseisen Varalan maratonin lähtö oli vasta 10:00 joten ehdin paeta heidän tieltänsä. Teinkin parhaani välttääkseen tätä maratonreittiä, mutta ei se aivan onnistunut. Ja kun pääsin Vaakonpuistoon, siellä minua odotti aidattu alue. Frisbee Golf-turnaus oli valloittanut puiston. Uhmasin sitten yleistä järjestystä kiertämällä aidan, koska turnaus ei ollut tänään vielä käynnissä ja kuljin halki puiston, oikaisten suorinta tietä pois puistosta Pispalan valtatielle. Olin väsynyt, kyllästynyt väistelemään tapahtumia ja energiatasot olivat alhaiset. Jos joku olisi vetänyt edessäni narussa banaania, olisi minusta saatu irti jotain järkevääkin nopeutta...<br /><br />Yleensä olen nimittäin syönyt yhden tai kaksi banaania aamiaisen kera ennen lenkkiä. Tänään tuo jostain syystä unohtui. Vettäkään en juonut kuin kulauksen. Melkein voisin väittää, että olen totuttanut itseni tankkaamaan hiilihydraattia ennen liikuntaa ja poikkeaminen tästä tuntuu aina erityisen ilkeältä.<br /><br />Lehdissä nyt kirjoitellaan etteivät pitkät venytykset liikunnan jälkeen auta eikä hyödytä. Itse olen kyllä lukenut jo aikoja sitten puheenvuoroja joissa 30s venytyksiä pidettiin haitallisina ja suositeltiin lyhyempiä venytyksiä. Enpä ole venytellyt itsekään aikoihin, pidän enemmän lämmittelystä sen sijaan että venyttäisin lihaksia. Nykyään ehdin lenkille niin harvoin, että eipä noita jumejakaan pääse pahemmin syntymään. Eikä synny koska jos lämmittelee ja "jäähdyttelee", esim. käy saman päivänä vielä kävelyllä jokusen kilometrin verran.<br /><br />Yliopisto alkaa, ehdinkö koskaan enää lenkille? Riippunee siitä kuinka korkealle nostan tämän tärkeysjärjestyksessä - lapsi, vaimo, yliopisto, oma terveys? Kuinka noiden välillä voi tehdä valintoja.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-784738594206157323?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-55433832147498647822009-08-21T12:38:00.000-07:002009-08-21T12:57:06.260-07:00Perhesyistä ja muista syistä johtuen olen välttänyt tänä kesänä raajojeni loukkaamisen. Nämä loukkaantumiset ovat tietenkin usein tapahtuneet omaa tyhmyyttäni - esim. kipeällä jalalla lenkkeillen jotta se kipeytyy lisää. Nykyään olen painanut paksuun kallooni sen säännön, että jos sillä (jalalla) ei voi ontumatta kävellä, ei se juoksemalla ainakaan parane.<br /><br />Mutta mitäpä sattuikaan eilen? Iskin polveni kotona suoraan sohvan terävään reunaan, lumpio edellä. Oli vähän tavaroita lattialla ja päätin mennä niiden yli... Enkä kiertää niitä niin kuin järkevät ihmiset tekisivät. Sattui niin pirusti, jäillä piti painaa ja kipu oli kohtalaista. Liikerata ei tuntunut kärsineen hirveästi. Vamman todellinen laatu paljastui tänä aamuna, kun huomasin että kyykistyminen yms. painon laskeminen tälle kipeälle jalalle sattuu polven sivussa.<br /><br />Olin siis onnistunut särkemään paikkojani, ilman että siihen liittyy varsinaista hikiliikuntaa.<br />Olin myös ajatellut että siirryn vesijuoksusta täysin kuivan maan lenkeille, koska säät ovat kuitenkin ihan kohtalaisia, vedet vain ovat kylmenneet kylmien öiden vuoksi varsin koleiksi.<br /><br />Tämän "pipin" myötä päädyin sitten tänään takaisin luonnonvesiin vesijuoksemaan. Kokemukset vesijuoksun soveltuvuudesta kuntoutumiseen ovat erinomaisia. Kävellessä jännitin ja onnuin, vedessä saatoin käydä läpi normaalia liikerataa ilman kipua. Kun nousin vedestä juoksun ja jumpan päätteeksi, tuntui jalka huomattavasti normaalimmalta. Ei ollut enää sitä lihasjännitystä, kipu kyykistyessä säilyi, muttei ollut niin voimakasta.<br /><br />Vesi oli kieltämättä alkuun hitusen koleaa, mutta tuntui taas aivan hetken kuluttua miellyttävältä. Ahkera alkuspurtti tietysti auttaa lämpenemisessä. Oli tuolla rannalla myös ihan kiitettävä määrä uimareita joita veden lämpötila ei hetkauta. Hatunnosto heille, sille minun uintitekniikallani en tarkenisi noissa vesissä matkaa uida.<br /><br />Yritän nyt kuulostella tämän suuren traagisen polvivaivan laatua, josko se menisi ohi ja vaatiiko se lisää vesijuoksua ja jumppaa. Vai pääsenkö pian kuivan maan lenkille, ehkä ennen yliopiston lukuvuoden alkua.<br /><br />Niin, pitäisi mennä toista vuotta opiskelemaan. Kiva ettei hommaan nyt liity ensimmäisen vuoden tapaista jännitystä, koska kaikki on tuttua ja tyls... siis niin jännittävää kuin voi vain olla, oi ihanaa, luentoja, pienryhmiä, keskusteluryhmiä, kirjatenttejä, kirjoja kirjojen päälle.<br />Sivuainetta en ole varsinaisesti vieläkään osannut valita, mikä haittaa kursseille ilmoittautumistani, joka pitäisi tehdä tiistaihin mennessä. Minua vaivaa myös ennakko-asenne ja allergia kursseja kohtaan joiden selostuksessa mainitaan sana "ryhmätyö". Tämähän on tietenkin harmiton lapsuudesta juontuva psykologinen ongelma johon liittyy tietenkin kaikki hylkäämisenpelosta aina anaalivaiheeseen yms. diipadaapaa. Siis sitä ikivanhaa "kukaan ei tykkää minusta ja kaikki on minua vastaan"-ajattelua voi vielä soveltaa johonkin viimeiseen valloittamattomaan linnoitukseen minunkin aivoissani, kun kaikki muut väärät uskomukset itsestä on jo itsellekin tullut todistettua vääriksi. Naurettavaa, kun sitä tarkemmin ajattelee.<br />Että ihmismieli vielä pyrkii kaiken onnellisuutensa keskeltä luomaan edes jonkinlaista harmia tai peikkoa jota pelätä, kun ei ole niitä oikeita murheita ja huolia. Olen minäkin hetkellisesti aikamoinen hupsu, mutta vain pääni sisällä. Ja ehkä välillä ulkonakin...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-5543383214749864782?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-68811652489029079892009-08-19T09:55:00.001-07:002009-08-19T10:07:10.483-07:00K-Supermarketeissa oli tarjouspäivinä halvalla hedelmiä, osa niistä peräti syötäväksi kelpaavia. Mutta tämä ei ole kirjoitukseni aihe. Minua vain jostain syystä jaksaa kummastuttaa ostoksilla ollessani ihmisten suoranainen vimma laittaa kaikki hevi-tavara muovipusseihin, olipa se tarpeellista tai ei. Paperipusseja on usein tarjolla, mutta niitä ei näen harvoin muiden kuin itseni käyttävän. Nehän eivät kestä mitään painoa (eipä ole vieläkään perunat läpi tulleet... ) ja muita omituisia uskomuksia. Luulin kerran nähneeni kaiken muovipussihölmöläisyydessä, kunnes näin S-marketissa miehen laittavan valmiiksi muoviin käärittyä jäävuorisalaattia erikseen pussiin. Muistan kuinka jo minun lapsuudessani valistettiin ihan televiishio-ohjelmisha siitä kuinka banaanit ja muut hedelmät joiden kuoria emme hyödynnä, voi ostaa ilman turhaa pussia. Näistä ajoista on aikaa jo yli 10v, mutta mikään valistus ei ole mennyt perille. Kun asioin kaupoissa, havainotjeni perusteella peräti 99% ihmisistä ottaa banaaneille muovipussin, yksittäiselle paprikalle muovipussin, kokonaiselle verkkomelonille muovipussin, omalle päällensä muovipussin... Jos he ostaisivat muovipussin, he laittaisivat sen muovipussiin.<br /><br />Kun katselin halpoja hedelmiä hamstraavia hamstereita k-supermarketissa, mietin kuinka monta turhaakin turhempaa muovipussia he tänäänkin ottavat.<br /><br />Usein näihin hedelmiin tai vihanneksiin voi kätevästi liimata sen punnitustarran lehteen yms. kohtaan, tarrojen irtoaminen tai katoaminen on äärettömän harvinaista ja ihan omasta huolellisuudesta kiinni.<br /><br />Ehkä tämä käytös ja pussivimma laantuisi sillä jos kauppojen hevi-osastoilla olisi jonkinlaisia ohjeita asiakkaille.<br /><br />Niin, ainahan voi väittää että se banaaniterttu voi tahria minun minkälie... Nämä ihmiset siis ostavat banaanitertun muovipussissa, jonka he kuljettavat kuitenkin samalla 99% varmuudella kassalta ostamassaan muovikassissa kotiin. Kamalaa jos tuo vasta ostettu kertäkäyttö muovikassi siis tahriutuu jotenkin, koska kotonahan ei voi olla hedelmille asettia tai kulhoa jossa niitä pidetään. Ilmeisesti ihmisten kodeissa on pöydillä hurjat määrät kaupan muovipusseja joissa he säilyttävät banaaneja. Mahtaa se olla kauhia näky!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6881165248902907989?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-1751982739960192192009-08-15T13:16:00.000-07:002009-08-19T10:13:00.757-07:00Vaimoni liityttyä taannoin facebook-palveluun, päätin itsekin sitten selata läpi kuinka monta muistojeni ala-aste ja kerrostalopihatuttua sieltä löytyisi.<br /><br />Ei mennyt kovin kauaa kun löysin sitten pihan jengin ytimen joiden kanssa tuli paljon aikaa vietettyä. Elossa näyttivät olevan. Ensimmäisen ala-asteeni luokkatoverit löytyivät, tosin sen aikainen bestikseni (yksi pihalainen myös) ei löytynyt ainakaan julkihaulla. Taisipa minusta olla kaverikuvakin hänen kanssaan otettuna joltain luokalta, itselläni ei tuota kuvaa enää ole. Haluaisin uskoa että se katosi muutossa, enkä suinkaan itse tuhonnut sitä. En myöskään löytänyt ala-asteelaisista Joppea, Maraa, Temaa, Sannaa, Jonnaa, Elisaa yms. joiden sukunimiä tai nykyisiä nimiä en muista tai he eivät halua näkyä hakutuloksissa. Löysin myös monia ammattikoulukavereita. Löysin ensin yhden, hänen kavereinansa olikin sitten yksi (tosin oli vääntänyt nimensä tunnistamattomammaksi) ja hänen kaverinansa taas oli yksi, joka myös oli vääntänyt nimensä eri muotoon. Leikkisää, mutta profiilikuvat paljastavat.<br /><br />Voihan tietysti olla että ne joita en löytänyt, eivät yksinkertaisesti käytä naamakirjaa.<br />Ja en muuten käytä minäkään. Hirveää ajanhukkaa! Ei voi kun silmiä pyöritellä kun tässä sivusilmällä paremman puoliskon "seinää" katselen, samalla kun itse kirjoitan blogimerkintää jonka lukee alle viisi ihmistä, jos sitäkään...<br /><br />Ai niin, mikä se on kun nuo kaikki entiset luokkatoverit näyttivät niin pöhöttyneiltä alko... Juu, ei mitään!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-175198273996019219?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-63232147505592898082009-08-15T13:13:00.000-07:002009-08-15T13:16:09.783-07:00Aika 29:24:13<br />Avg/Max 141/160<br /><br />Kävin pyörälenkin päälle tiistaina vesijuoksemassa, oli täysin vetämätön olo silloin. Sitä sitten jatkuikin pari päivää ja oli kuin kipeäksi tulisin. Tänään (lauantaina) olo on ollut hyvä, joten ehkä kohta uskallan tehdä muutakin kuin kävellä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6323214750559289808?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-84219361732264702582009-08-10T10:59:00.001-07:002009-08-10T11:59:44.251-07:00Matka 53.35km<br />Aika 2:36:32<br />Avg 20:45 km/h<br />Max 48:05 km/h<br /><br />Kesän ensimmäinen pyörälenkki antoi odottaa itseään ja tänään se viimein tapahtui. Tämä oli tosin enemmänkin pyöräretki kuin lenkki. Pakkasin sivulaukkuun 0,5l vettä, rengasavaimen, kuusioavaimet, varasisäkumin, paikkasarjan, kaksi banaania, uimahousut &amp; pyyhkeen ja muut tarpeelliset. Otin pikkupumpun mukaan, mutta unohdin ennen lähtöä pumpata lisäilmaa.<br /><br />Koska en ole Tampereelle muutettuani pyörällä lenkkeillyt samaan tapaan kuin Joensuussa, on minulle jäänyt vähän ehkä turhan negatiivinen kuva Tampereen seudun pyöräilymahdollisuuksista. Tosiasiahan on, että naapurikunnissa on aikalailla mallikasta tuo fillarointi, on väylää jos toista ja ajoradallekin sopii sovussa ajamaan.<br /><br />Koska tarkoitukseni oli tutustua täysin uuteen ja itselleni vieraaseen reittiin, päätin kulkea Ylöjärven, Hämeenkyrön ja Nokian maita viistäen reittiä Pinsiö-Sasi-Mihari-Linnavuori-Siuro->takaisin Tamperetta kohti Nokian Rounionkatua suoraan Ikurin kautta Tesomalle, pieni ruokatauko ja vielä uimaan Tohloppiin sekä hetki makaamista rannalla.<br /><br />Harmittaa etten ottanut kameraa sivulaukkuun, sillä maisemia oli jos jonkinlaista. Kaikki aivan uutta minun silmilleni. Kun tulin Sasin kylästä ilmeisesti Sasintien ja Miharintien risteykseen (jos muistini ei petä minua), avautui edessäni häikäisevän hieno peltomaisema. Ohitseni ei ajanut Pinsiön ja Sasin välillä yhtäkään autoa, vastaan tulevia oli muutama. Ohitus ja vastaantulevien määrä lisääntyi huomattavasti Miharintiellä, mutta säilyi vähäisenä. Tosin hieman jännitti ajaa 80km/h rajoitusalueella ajoradan reunaa kun ohi menee motoristi joka ilmeisesti käsittää tuon tarkoittavan alinta sallittua nopeutta... Siuroon päin tultaessa poikkesin hölmöyttäni reitiltä ja ajoin Linnavuoren kautta. Kuvittelin että on turvallisempaa mennä sitä kautta. No, tuossa lähiössä ei ollut pyörätietä vasta kuin muistaakseni jostain Patrian nurkilta, vai oliko Sisu Dieselin kulmilta. Joten olisin ihan hyvin voinut ajaa Miharintietä lopun matkaa. Sitäpaitsi palattuani Miharintien lopun pyörätie osuudelle näin kuinka kivoja maisemia menetin ja tulin menettämään ajaessani pyörätietä. Autoille kun on tehty tie aivan veden vierestä, sitten puiden takaa kulkee pyörätie josta näkee puiden välistä pilkahduksen vettä. Tyypillistä, aivan kuin noissa vauhdeissa ehtii maisemia ihailemaan.<br /><br />Se etten ole ajanut fillarilla pitkiä matkoja (20 km pisin tänä vuonna tähän asti...) Tampereella asuessani näkyi jaloissa, tuntui takapuolessa ja käsivarsissa. Samoin tunsin sen, että olin ennen lähtöä syönyt desin kaurahiutaleita, 1 banaanin ja juonut vettä ja kahvia. Matkalla syömäni kaksi banaania toivat aina hetkellistä apua, mutta Siurossa ruoan ja juoman loputtua ajattelin jo hetken että menen Siuron Koskibaariin ottamaan palasta. Matelin hissukseen muussijaloilla ja katselin ympärille, joku naine ajoi ohitseni polkien naisille valitettavan tyypillisesti suurella raskaalla vaihteella lantiokiertäen sivulta sivulle. Sitten jonkin ajan kuluttua keräsin voimani ja päätin mennä kotiin suoraan, ajoinkin sitten ohi tästäkin kiertäjänaisesta ja jaksoin polkea loppumatkan jotakuinkin inhimillistä vauhtia. Tesomalle saapuessani otinkin sitten jo aika rauhallisesti ja varoin muuta liikennettä. Tohlopin rannalla oli kiva pulahtaa ja lillua, sekä antaa auringon kuivatella.<br /><br />Jos voisin, haluaisin tutustua Hämeenkyröön pyörän selästä. Nyt näin kun muita ajajia suhahteli sinnepäin, ilmeisesti maisemat ovat maankuuluja. Toisaalta täällä on vielä kilometritolkulla ihan Tamperelaisia pyörätievirityksiä joihin en ole tutustunut.<br /><br />+ Maisemat<br />+ Vähän autoliikennettä, autoilijat kohteliaita ja ilmeisesti noilla osuuksilla on totuttu<br />pyöräilijöihin.<br />+ Kivat alamäet :), vain muutama vaativampi ylämäki. Muuten helppo reitti.<br />+ Nokian paluureitin kevyenliikenteen väylät. Heillä ei tingitä leveydestä!<br /><br />- Pyöräni isoin vaihde ei mennyt kunnolla päälle<br />- Olisi hyvä muistaa huoltaa pyörää ennen pidempiä matkoja...<br />- Olisi hyvä muistaa pumpata ilmaa renkaisiin, pari kiloa sivulaukussa painaa kumia luttuun lisää ja siinäpä sitten kapuat mäkeä ylös...<br />- Lukkopoljinten hyöty jäi vähäiseksi, edellisesti lukkoajosta pitkä aika. Klossit vinksallaan, satulankorkeus kenties huono koska nostovaiheen hyötyä ei tuntunut. Polkeminen tuntui paremmalta ja tehokkaammalta ilman lukkoja. Eli siis säädä fillaria ja kokeile ennen kuin ajat pitkiä matkoja...<br /><br />Ehkä sitten ensikesänä ehdin esim. ajamaan Ideaparkiin ja takaisin (taitaa olla 60km matka edes-takaisini meiltä päin ajettua) tai monia muita reittejä joita en ole ajanut. Pirkan pyöräilyynkin olisi kiva jonain keväänä osallistua, sillä en minä ikinä yksin lähde Näsijärveä ympäri ajamaan.<br /><br />Ehkä paras huomio minkä tältäkin matkalta saa on se, että sitä illuusiota vilkkaasta kaupunkielämästä voi kokea vain kun tulee Tamperetta lähemmäs. Täällä kokee kuinka ahtaudella ja järjettömällä suunnittelulla on osattu luoda ruuhkia ja muuta sellaista "metropoli-illuusiota", mitä näin harvaan asutussa ja vähäväkisessä maassa ei pitäisi olla. Minunkin vilkasliikenteisen tien varressa sijaitsevasta kodista on oikeasti vain muutama kilometri aitoon maalaismaisemaan jossa liikkuu auto tai kaksi. Joten ehkä tämä urbaanius ja kaupunkilaisuus onkin lopulta niin kovin suhteellista.<br /><br />Muoks - lisäsin ottamani kännykkamerakuvat Sasintien ja Miharintien risteyksestä. Eivät tee maiseman kauneudelle oikeutta.<br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SoBtnGYdkrI/AAAAAAAAAHo/P5ETv4YDhWg/s1600-h/DSC00035.JPG"><img style="cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SoBtnGYdkrI/AAAAAAAAAHo/P5ETv4YDhWg/s400/DSC00035.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5368411274321171122" border="0" /></a><br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SoBt7piTGPI/AAAAAAAAAHw/mEXYBSeAUlE/s1600-h/DSC00036.JPG"><img style="cursor: pointer; width: 400px; height: 300px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SoBt7piTGPI/AAAAAAAAAHw/mEXYBSeAUlE/s400/DSC00036.JPG" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5368411627355052274" border="0" /></a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8421936173226470258?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-77747068168051259812009-08-09T13:47:00.000-07:002009-08-09T13:52:39.804-07:0038:12:72<br />140/166<br /><br />Lauantaina vesijuoksua, vaihteleva tempo. Enimmäkseen kova sellainen, hiki valui kivasti ja rannalla oli tuskaisen kuuma muutenkin. Vedet aivan ällölämpimiä, pari astetta viileämpääkin voisi olla. Kesälomareissun vuoksi jäi liikkuminen vähän toissijaiseksi, vaikkakin reissussa tuli käveltyä kilometritolkulla. Paluu Tampereelle tarkoittaa paluuta tuttuihin vesiin.<br /><br />Vieläköhän vesijuoksen syyskuun koittaessa? Voi olla että ilmojen viiletessä vaihdan täysin kuivalle maalle. On paljon hyviä juoksureitteijä, joita en ole vielä edes koettanut.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7774706816805125981?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-37144674181825729202009-07-29T04:02:00.000-07:002009-07-29T04:07:04.373-07:00Eilen vesijuoksua<br />40:21:50<br />137/149<br /><br />tänään samaa lajia<br />41:09:12<br />134/154<br /><br />Vesi 21C, uimareiden määrä minimaalinen. Uskovatko ihmiset kylmiin kiviin kenties? :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3714467418182572920?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-4453137659849982452009-07-26T04:25:00.000-07:002009-07-26T04:44:30.214-07:00lap 1 5.95 min/km<br />lap 2 6 .19 min/km<br />lap 3 5.78 min/km<br /><br />Matka 11.2km<br />Aika 1:06:49 (~5.96 min/km)<br /><br />Järvikierros maisemareittiä, kaikkialla hyvin hiljaista (autoliikenettä lukuunottamatta). Otin pari väliaikaa matkan aikana, vauhti säilyi varsin tasavauhtisena läpi matkan. Mäkisyys rokotti hieman keskivälin matkaa. Keskityin enemmänkin tekniikkaharjoitteluun (taas kerran) ja keskivartalon asentoon. Vauhti oli helppo pitää tasaisena, matka meni enimmäkseen ns. istestään rullaten. Vauhtia olisi voinut pitää yllä hitusen enemmän, etenkin kun tuo alle 6min/km vauhti tulee tekniikan toimiessa kuin itestään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-445313765984998245?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-25723744004597955802009-07-23T13:23:00.000-07:002009-07-23T13:40:42.331-07:00Tuntuuko sinustakin joskus kotimaisissa ruokakaupoissa asioidessasi aina kassan sanoessa ostosten loppusumman, että nyt sinua laitetaan suoranaisesti hanuriin ja kuulet samalla jostain rahaa käärivän ahneen vuorineuvos-stereotypian röhönaurun...<br /><br />Tiesin, että Suomessa on kallista. Mutta kun kävin vähän katselemassa Lidlin emämaan omia tarjouksia, en oikein jaksanut prosessoida kuinka paljon kalliimpaa Suomessa voi olla.<br />Huvin ja tuskan vuoksi vertailin tämän viikkoisia Lidlin tarjoustuotteita Suomen ja Saksan välillä.<br /><br />FI Paineruisku 16.99<br />DE Paineruisku 11.99<br /><br />Fi Pensasleikkuri 49.99<br />De 35.99<br /><br />Ketjusaha FI 69.99<br />De 59.99<br /><br />Maaliruisku FI 24.99<br />De 17.99<br /><br />Puutarhakengät FI 6.99<br />De 4.99<br /><br />Pensselisarja FI 2.49<br />De 2.99<br /><br />Sahapukki FI 19.99<br />De 17.99<br /><br />Pyöräilypaita FI 9.99<br />De 7.99<br /><br />Pyöräilytakki FI 12.99<br />De 9.99<br /><br />Pyörän korjausteline FI 29.99<br />De19.99<br /><br />Freeway Cola 1.5l FI 1.09e<br />De 0.29e!<br /><br />Freeway 6x0,5l paketti FI 3.79e<br />De 1.19!<br /><br />Freeway Appelsiinilimonadi FI 1.29e<br />De 0.29e<br /><br />Muita havaintoja Saksan Lidlin hinnoista...<br /><br />Fanta/Sprite 1.25l 0.69e<br />Maitolitra tyypistä riippuen 0.49-0.55<br /><br />Ja esimerkkejä riittäisi vaikka muille jakaa. Etenkin nämä muutaman euron säännölliset<br />Suomi-lisät näissä erikoistuote-erissä ovat varsin erikoisia. Mistäköhän selityksistä tuo Freeway-colan Suomen 1.09€ huipputarjous saadaan, jos Sakemanneille sama tavara annetaan 29centtiin. . Niin, ainahan osataan tuoda esiin ne logistiikkakustannukset tavarantoimituksista jne. Mutta rajansa kaikella, ehkä sulattaisin vakioselittelyn jos Suomen hinta olisi esim. 0.69€ samasta tuotteesta, mutta tuo 1.29€ normihinta menee jo aika uskomattomaksi. Kyllä tässä maassa jotkut käärivät välistä aika hyvin, mutta kukaan ei myönnä eikä julkista keskustelua synny. Eletään vaan rajoitettujen elintarvikemarkkinoiden elämää, jossa hinnatkin sopivasti voidaan kartellin sisäisesti rajoittaa sopivalle tasolle. Ja kun kansa on osattu sopivasti aivopestä sillä "puhdasta ja kotimaista ruokaa"-mantralla pelkäämään ulkomaisia elintarvikkeita, niin mikäs tässä on ruokaa myydä kun aina voi pyytää mitä vain ja kyllä kansa maksaa. Ja sitten sanotaan että kun ostat sitä ja tätä mutta et tuota niin tuet kotimaista työtä yms. Kyllä kapitalismi ja vapaat markkinat kelpaavat niin kauan kuin se ei tarkoita, että tietyt monopolit kotimaan sisällä (krhm. alkokrhm) murtuisivat jne. Ei ei, kyllä tyhmä suomalainen tarvitsee aina ja ikuisesti herrasväen ohjausta omiin juomistottumuksiinsa ja elintarvikkeiden hintoihinsa. Eläköön nykyaikainen 2000-luvun säännöstelytalous!<br /><br />Tulee ihan mieleen se kuinka kotimainen kurkku oli talvikaudellakin (oliko Hesarin artikkeli johon tietoni perustan, tai Aamulehti) halvempaa kaupoille sisäänostaa kuin Espanjalainen, mutta siltil hyllyhintaa voitiin pitää kotimaisella paljon korkeammalla koska kotimaisuus myy.<br />Olemmeko me näin helppoja? Halpaa ruokaa tänne ja heti, tai tuota noin... alan ... ööh... Niin, mitenkä boikotoit kalliita ruokakauppoja ;) Dyykkaamalla niiden biojäteastioita vai? Taidan jättää väliin.<br /><br />Ei Suomessa tietenkään voisi olla markkinoiden koosta riippuen sama hintataso kuin Saksassa, mutta kyllä tässä vähän voisi vähän vähemmän tuntua siltä, että hanureihimme kajotaan kassalla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2572374400459795580?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-17512343649431436602009-07-23T02:55:00.001-07:002009-07-23T03:01:37.624-07:00Aika 40:39:54<br />136/164<br /><br />Vesijuoksua, enimmäkseen tyhjä ranta ja tyyntä. Aurinkokin paistoi ja lämpö riitti. Vesi vieläkin sitä samaa 19-20C tasoa. Ihmeellisen monta keski-ikäistä yksin liikkuvaa mieshenkilöä sauvakävelemässä. Onko sauvakävely vihdoinkin nyt äijienkin laji kun armeijassakin sitä harrastetaan? No, kyseinen laji on varmasti jo menettänyt outousaspektinsa ja sitä näkee harrastamassa kaikenikäisiä vaikkakin nuorten miesten määrä harrastajissa lienee alhaisin (nuoria naisia olen nähnyt sauvojen kera, tämä ei ollut kaksimielinen sutkautus...)<br /><br />Otin viimeiselle rannanmyötäiselle paluujuoksulle kunnon puristuksen päälle, en suinkaan pyrkinyt nopeampaan vauhtiin vaan kovempaan sykkeeseen. Syvä ja liioitellun oloinen hengästynyt läähätykseni varmasti kuului hyvin järven joka kolkkaan.<br /><br />Nyt myös harrastin harkitumpaa liikeratavariaatioita, välillä tehden pitkiä ja hallittuja loikkaavampia juoksuaskelia, pikatikutusta jne. Tuo kivaa vaihtelua. Pakko myöntää, että uimahallissa tämä touhu ei ole koskaan ollut näin miellyttävää kuin luonnonvesissä. Epäilenkin suuresti sitä, että jatkaisin lajin parissa läpi talven. Sitten pitää pakkaslenkkeillä ja varoa liukkaita.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1751234364943143660?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-79452480352784656382009-07-21T11:53:00.000-07:002009-07-21T11:59:14.806-07:00Aika 37:04:47<br />120/141<br /><br />Vesi vieläkin 20C lämpöistä, ranta tyhjä ja autio. Auringon puuttuminen on omiaan karkoittamaan vesipedot ja palvojat. Se ei tietenkään minua harmita yhtään.<br /><br />Sykkeet eivät ole tänään mitenkään luotettavia, koska harjoituksen lopussa mittari ei enää näyttänyt sykkeekseni nollaa suurempia lukemia. Mittarin vieminen sykevyön luokse sai aikaan hetkellisen sykkeen uudelleen löytymisen, mutta pian syke oli taas poissa. Haluaisin uskoa, että sydämeni sykki tuon harjoituksen loppuosan, etenkin kun olen tässä vielä kirjoittamassa tätä blogia...<br /><br />Ehkäpä Lidlin-halpissykemittarin lähetinvyö ei lopulta olekaan niin kosteudensietokykyinen kuin luulin. Toisaalta mittari on ollut minulla jo jokusen vuoden, ehkäpä vyön paristo on nähnyt parhaat päivänsä. Mittarissa on vielä kolmen vuoden takuutakin jäljellä, joten mitäs tässä murehtimaan.<br /><br />Onnistuin lyömään varpaani (sandaalit jalassa) lukkopolkimen lukko-osaan mennessäni rannalle, oli varsin vinhaa ja viisasta mennä hieman haljenneen ukkovarpaankynnen (jonka alta verta pilkotti) kanssa tuonne järviveteen. Ensin tuntui, että ei vesijuoksemisesta tule mitään kun tuo varvas ei ollenkaan sietänyt veden painetta ojentavissa potkuissa, mutta sitten tuo jomotus väheni ja sain sitten vedettyä kohtuullisen harjoituksen aina tuohon sykkeen katoamiseen asti.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7945248035278465638?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-4638041876626629712009-07-18T03:05:00.000-07:002009-07-18T03:14:37.946-07:00Toissapäivänä 16.7 - Lyhyt keskipäivän hellepyrähdys kuivalla maalla. En muistanutkaan kuinka permannosta tuo 24c +aurinko on keskipäivällä, etenkin jos valmistautuminen on sitä ja tätä ja valmiiksi janottaa. Verestävä janottava maku suussa on jotain sanoin kuvaamatonta.<br />Matka 3,263<br />Aika 16:16:8 (4.98 min/km)<br /><br />Eilen 17.7 - vesijuoksua<br />34:38:29<br />135/147<br /><br />Tänään 18.7 - vesijuoksua<br />37:25:74<br />140/157<br /><br />Tänään tuli pidettyä läähätystempoa paremmin yllä, ehdin tuossa 37 minuutissa kulkemaan kahdesti edestakaisin tuon rannan mitan suurinpiirtein. Tästä kiitos menee vesijuoksuhanskoille, joiden ansioista käsivarteni ovat aika kokonaisvaltaisesti velton oloiset. Kyllä tälläkin lajilla saa itsestänsä "mehut irti" aika kiitettävällä tavalla. Tosin tuo tämänpäiväinen 157 maksimisyke vesijuostessa lienee jotain häiriötekijöistä johtuvaa, samainen mittari väitti myöhemmin mansikoita ostaessani sykkeeni olevan 110... Eli menee sykevyön kosketushäiriön piikkiin, koska en usko että saan sykettä kovinkaan helposti lähelle 160 ollessani vedessä. Toisaalta voihan tämä olla ihan todellinenkin lukema, en vilkuile mittaria ollessani vedessä koska se lievästi sanottuna häiritsee itse suoritusta.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-463804187662662971?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-39375423290510559062009-07-15T12:48:00.000-07:002009-07-15T12:53:22.798-07:00Aika 33:47:44<br />128/141<br /><br />Vesijuoksua jalkojen vetreyttämiseksi. Vesijuoksuhanskat alkavat tuntua "omilta", vaikkakin alkuun tuntuu vähän erilaiselta ja ylävartalo rasittuu enemmän kuin aiemmin. Seuraavaksi ehkä kuivalle maalle, tai sitten totisempaa vesijuoksua.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3937542329051055906?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-86015329543331167992009-07-12T03:07:00.000-07:002009-07-12T03:17:25.406-07:00Matka 13.4<br />Aika 1:20:19 (~5.99 min/km)<br /><br />Aamulenkki halki länsi-Tampereen, nauttien Tohlopin, Näsijärven ja Vaakkolammin maisemista ja palatessa vielä Tohlopista toistamiseen. Ajattelin, että matkaa tulisi enemmänkin kun sentään kaupunginosat vain vaihtuivat tiheään tahtiin maisemien kera, mutta lopulta jäin alle 15km lukemiin. Ehkä olisi pitänyt suunnitella reitti paremmin. Nytkin eksyin hetkellisesti kun en tohtinut kääntyä oikealle hetkellä Pispalan valtatieltä alaspäin... Joten köpöttelin sitten Rajaportin saunalle asti ja sitten vasta lähdin kapuamaan ns. takaisinpäin päästäkseni lähemmäs Tahmelaa, jonne olin alunperin matkalla.<br /><br />Tekniikkaharjoittelu sujui osan matkaa ihan hyvin, mutta harmillisen usein mukaani ottama juomavyö alkoi hiertämään (siis otin vyön saadakseni reilun desin vettä mukaani!, vettä jota en juonut kuin vasta +10km kohdalla ihan vain koska muistin että sellaistakin on matkassa).<br />Välillä sain kesivartaloon jämeryyttä ja askeleen rullaamaan taas sieltä pakara/takareisi-osastolta, jolloin vauhtiakin riitti kivasti (erityisesti Vaakon osuus lopussa). Yritin myös loppumatkasta ns. jäähdytellä säilyttäen tekniikan. Hitaasti eteneminen tosin oli hankalaa jos tahtoi pitää tekniikan hyvänä ja luonnollisen rullaavana. Toisaalta, ehkä tarkoitus ei olekaan edetä hitaasti vaan parantaa askelluksen hyötysuhde uudelle tasolle.<br /><br />Toisaalta väsymyskin on omiaan romahduttamaan tekniikan, jolloin huomaa taas ottavansa ns. loikkaa. Kun näin käy, pitää vain tormistautua ja löytää taas se jalkoja täysipainoisemmin hyödyntävä taloudellisempi askel. Keskivartalo kunniaan!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8601532954333116799?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-46189206548244491952009-07-08T05:58:00.000-07:002009-07-08T06:04:33.796-07:00Matka 6,081<br />Aika 32:51.9 (~5.4 min/km)<br /><br />Väsytti jo mukavasti ennen lenkkiä. Loppulenkki tuntui kamalalta kun piti ylämäkeä kavuta.<br />Keskivartalotekniikkaa yritin taas hioa, välillä rullasinkin erittäin mukavasti eteenpäin, välillä väsymys sekoitti juoksuasennon tai muuten vain romahti tuo lantion hallinta. Vauhti silti omaan tasoon nähden huomattavasti korkeampaa. Uskoisin pystyväni parempaankin jos en olisi valmiiksi puoliuninen lenkille lähtiessäni.<br /><br />Oma 5km ennätysvauhti on vieläkin se ikuisuuden takainen 4.7 min/km keskivauhti. Olisi kieltämättä mukavaa päästä niille lukemille uudestaan samalla matkalla. Toisaalta tuo on täysin tasaisella lievässä myötäisessä repäisty aika. Nykyiset reitit sisältävät kuitenkin aina vähintään sen yhden mäen (asun mäen päällä jonne pitää loppumatka sitten nousta), tai sitten pitää aloittaa ja lopettaa ajanotto mäen reunalla...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4618920654824449195?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-6215988997220229432009-07-07T10:11:00.000-07:002009-07-07T10:15:20.230-07:00Vesijuoksua, toista kertaa hansikkaiden kanssa. Keskikovaa aallokkoa (tuulista), vesi 19C eli ihan vielä lämpöistä. Vauhtia myötäiseen aallokkoon oli välillä aika hurjastikin, kun oikein jaksoi käsillä puurtaa. Ylävartalo saa nyt kieltämättä enemmän töitä noiden hanskojen ansioista. Seuraavaksi kuivan maan lenkille, nyt kun jalat ovat taas "auki".<br /><br />33:48:57<br />135/150<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-621598899722022943?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-26651066489387975292009-07-05T03:57:00.000-07:002009-07-05T04:10:21.804-07:00Matka 10.7km<br />Aika 1:02:04 (~5.79 min/km)<br /><br />Lamminpää-Vuorentausta-Ikuri-Tesoma-Tohloppi-Epilä-Lamminpää. Tuli ensimmäistä kertaa lenkkeiltyä Ylöjärven Vuorentaustan ja Myllypuronkadun välistä kevyenliikenteenväylää. On muuten hienoimpia reittejä maisemallisesti näin kesäisin (huom. kirjoittajan henk.koht.mielipide)<br /><br />Lenkille lähdettyäni palautui mieleeni HS - Elämä&amp;Terveys - 25.5.2009 julkaistu artikkeli nimeltä- "Juoksu nousee keskivartalosta"- päätinkin kiinnittää enemmän huomoita keskivartaloon, saada juoksun enemmän lähtemään lantiosta (tjsp). Jossain Ikuri/Tesoma-välimaastossa homa alkoi tuntuakin toimivalta, juoksu tuntui pakaroissa ja takareisissä aivan eritavalla, jalat rullasivat eteenpäin vaivattomasti, liiallinen ponnistaminen oli kadoksissa. Hyötysuhde tuntui paremmalta, jalka tärähti huomattavasti vähemmän, matka alkoi taittua rivakammin. Lenkkeily tuntui pitkästä aikaa naurettavan helpolta ja mukavalta, maisemat vain vaihtuivat. Kaikki nämä plaseb... positiiviset vaikutukset pelkästään lantionsa asennon lievällä muutoksella.<br /><br />Oikeastaan nyt uskoisin tuntevani heti, jos tekniikka on pielessä. Juoksemisen pitää yksinkertaisesti tuntua takareisissä ja perskannikoissa, niiden pitää punnertaa askelta... muuten mennään joko pommpien yms. tehohäviöllisellä tavalla joka ei edistä etenemistä.<br /><br />Pakko mennä uudestaan kuivan maan lenkille testaamaan artikkelin oppeja. Siis heti kun takapuoleni ja takareiteni palautuvat saamastaan shokista... Raukat kun joutuivat olemaan aktiivisempia kuin koskaan aiemmin nelivuotisen lenkkeilyharrastukseni aikana. Jokainen juoksee tyylillään, mutta kyllä siinä on perää, että hommaa voi ja pitäisikin opetella.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2665106648938797529?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-17751423166433066192009-07-03T12:22:00.000-07:002009-07-03T12:26:09.566-07:00Vesijuoksua, 22C lämpöinen vesi (eli lämpimämpää kuin ilma). Auringonpalvojat loistivat poissaolollaan...<br /><br />26:18:68<br />138/152<br /><br />Sama matka kuin edellisillä kerroilla, mistä siis moinen vauhdinlisäys? Tähän selitykseksi kelvannee Freetime-merkkiset 9€ maksaneet vesijuoksuhanskat. Nyt ei enää kipeydy hermoradat sormien yhteen puristamisesta kun voi pitää käsineitä ja antaa sormien olla rentoina. Ja tietenkin käsien liikuttaminen muuttuu (kuten räpylät jalkaan laittaisi) raskaammaksi ja vauhtikin lisääntyy.<br /><br />Tämä oli vasta kokeilua, nyt pitää siis pidentää matkaa jotta harjoitteesta tulisi 30 minuutin pituinen. Sääennusteet lupaavat koleampaa säätä, mutta onneksi vedet säilyvät kohtuu hyvin lämpiminä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1775142316643306619?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-88628175794146712362009-07-02T03:36:00.000-07:002009-07-02T03:40:13.224-07:00Aika 32:13:32<br />134/148<br /><br />Vesijuosten, matkaa en osaa mitata kun tulee aina tehtyä aaltojenkin mukaan mutkia, suurinpiirtein sama uimarannan pituinen edestakainen matka kuin eilen. Niin, mitäs liikuntaa tämä on kun eihän tässä edes tullut hiki... Hengästyminen ja jalkojen pökkelöityminen tosin kertoivat jotain muuta suorituksen vaativuudesta. Tämä laji tuntuu jännällä tavalla lihaksissa, joiden olemassaoloa ei muuten tulisikaan pohtineeksi...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8862817579414671236?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-68363203456569812622009-06-30T14:02:00.000-07:002009-06-30T14:14:34.416-07:00Eilen vesijuoksu+uinti, tänään vesijuoksu +uinti.<br /><br />Tänään Lidlin sykemittarin vedenpitävyys testissä -<br />32:06:90, 124/134 +uinti loppuun ilman mittaria.<br /><br />Koska vesijuoksun syke jäi suorituksen raskaudesta huolimatta 120+ tasolle,<br />piti ihan googlailla onko tämä normaalia. Ilmeisesti kuuluu asiaan kun ollaan vedessä (mitä juoksufoorumia selasin) , vaikka tuntuu oudolta että kuivalla maalla saman sykkeen saa sauvakävellessä.<br /><br />Yksi asia luonnonvesissä vähän häiritse, nimittäin ei voi järkevästi arvioida<br />vesijuoksemaansa matkaa ja tehdä jonkinlaista min/km vertailua... Nimim. Suorittaja<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6836320345656981262?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-24727055861431760132009-06-28T11:32:00.000-07:002009-06-28T11:58:16.108-07:00Tänäänkin, reipas vesijuoksu + rentouttavaa uintia ja vesijumppaa päälle.<br />Vesi vieläkin lämpimämpää, jo aamutuimaan ilma oli 24C joten vesi lienee samoja lukemia.<br /><br />Aamu-uinnille tullut vanhempi rouva totesi kovaan ääneen kuinka "ihanaa on kuin ne kakarat eivät ole täällä"- viitaten ilmeisesti rantoja kansoittaviin teineihin joiden käytöstavat monien muiden asioiden lisäksi antavat ymmärtää että heillä on ikuinen luulo siitä että rantaa kiertäviä kevyenliikenteenväyliä saa ajaa kevarilla, mopolla ja millälie mönkijällä tuhatta ja sataa oikaistessaan rannalta ostarille, näin vaarantaen järveä kiertävien pienten lasten, lastenvaunukävelijöiden, vanhusten, lenkkeilijöiden, sauvakävelijöiden yms. ihmisten terveyden. Tämä kevarilla ja mopoilla ajelu rannoille ja näiden rumilusten parkkeeraaminen parkkipaikan sijaan ihan rantanurmelle lienee jokin Tamperelainen tapa, koska sitä omien havaintojen mukaan harjoitetaan ainakin Tohloppijärven ja Tesomajärven ympäristössä. En ole vieläkään nähnyt näillä virkistysraiteilla sitä Sallittu mopoille-lisäkilpeä. Onkohan tämä lisätty noihin liikennemerkkeihin teinien visiireihin piirrettynä...<br /><br />Palaten vielä itse urheilusuorituksiin, pitäisi piruuttaan käyttää sykemittaria ja vyötä vesijuostessa, mutta uskoni vedenpitävyyteen on heikko. Ei olisi kiva jos Polar ei enää toimisikaan ;) Tosin voisinhan aina kokeilla Lidlin mittaria, sen hajoaminen ei kyyneleitä aiheuttaisi...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2472705586143176013?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-17831648292341134042009-06-27T04:46:00.000-07:002009-06-27T05:18:22.743-07:00Eilen aamuinen vesijuoksu + uinti (vesi 23C)<br />Tänään aamuinen uinti + vesijuoksu (vesi, aivan hävyttömän lämmintä)<br /><br />Olisipa kesä pidempi...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1783164829234113404?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-78426738175784096992009-06-27T04:18:00.000-07:002009-06-27T10:39:23.073-07:00Onko pakko kirjoittaa Michael Jacksonin kuolemasta? No ei tietenkään, mutta jotain sanoja hänestäkin tulee mieleen. Haluaisin kovasti muistaa Michael Jacksonin nimenomaan sinä uskomattoman lahjakkaana <span style="font-weight: bold;">mustana</span> lauluntekijänä, laulajana ja tanssijana joka hän parhaimmillaan oli.<br /><br />Tosin oma ns. mieleenpainuvin ensimmäinen Jackson-muisto on vasta niinkin myöhäinen kuin vuoden 1991 "Black or White"-video joka sisälsi tuohon aikaan varsin edistyksellisenä koettua morfausteknologiaa. Tätä ennen miehen naama olikin tuttu joiltakin mummolassa lukemieni hömppälehtien juorupalstoilta, joissa milloin kirjoiteltiin maagisista ihon valkaisuista ja milloin nenäoperaatioista.<br /><br />Nyt kun mies on kylmänä, aikoo lehdistö parhaansa mukaan puristaa viimeisetkin mehut haaskasta jonka hekin osaksi aiheuttivat. Vielä riittää kirjoitettavaa miestä vastaan nostetuista vanhoista syytöksistä (joita ei voitu näyttää toteen ja molemmissa tapauksissa syytösten tekijät olivat varsin epälyttäviä persoonia, mutta tämä pikkuseikka ei liene kenellekään olennaista), miehen lasten huoltajuudesta, perinnöstä... Suomalaiset keltaiset lehdet ovat heti kysyneet kotimaisilta artisteilta miten Jacksonin kuolema kosketti... Pian kai voimme nauttia Katri Helenan asiantuntevista kommenteista aiheen tiimoilta...<br /><br />Ja tietysti nyt jokainen voi kirjoittaa muistiin missä oli kun joko kuuli Jacksonin kuolemasta tai kun Jackson kuoli...<br /><br />Levy-yhtiö Sony kiirehtii täyttämään kauppojen hyllyjä Jacksonin tuotannolla, odotettavissa on kaikkien aikojen potti yhtiölle sekä Jacksonin perikunnalle (kuka ikinä tuosta sekasopasta siis jotain tulee saamaan). Miehen kuolema tuottanee huomattavasti enemmän rahaa kuin suunnitellut Lontoon megakonsertit yhteensä. Voitte aloittaa salaliittoteorioiden väsäämisen..<br /><br />Sitten on tietysti tämä demerol-injektio, jonka huhutaan aiheuttaneen Jacksonin kuoleman. Mies kun kirjoitti Blood on the Dancefloor-levyllensä kipaleen nimeltä "<a href="http://www.youtube.com/watch?v=0m--XV-CfRA">Morphine</a>" jossa kyseinen kipulääke mainitaankin.<br /><br />Kai karuin esimerkki siitä kuinka hänestä vedetään kaikki hyöty irti on se, että kotia piirittäneet kuvaajat saivat miehestä ns. "viimeisen kuvan" vielä ambulanssissa. Olisiko ollut liikaa pyydetty, ettei tätä kuvaa olisi riepoiteltu julkisesti? Missä on kunnioitus miehen omaisia ja läheisiä kohtaan? Sitä ei yksinkertaisesti tässä tapauksessa ole. Ylisanoja kyllä löytyy, mutta samalla sama likapyykki pestään uudelleen ja uudelleen, totuus unohtuu ja vain lehtilevikillä on väliä.<br /><br />Ruumiinavausvalokuvia odotellessa...<br /><br />Lisäys - Nyt kun kuukkelilla tulee huikea määrä trafiikkia sanoilla "demerol" jne. haluaisin suositella MJ-aiheesta kiinnostuneille Hesarin verkkoliitteen vuoden 97-juttuja Jacksonista<br />ja kuinka häntä kohdellaan lehdistössä, tekstit tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan. <a href="http://www2.hs.fi/klik/arkisto/mj97/mj97.html">http://www2.hs.fi/klik/arkisto/mj97/mj97.html</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7842673817578409699?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-66950342279560716842009-06-25T12:27:00.000-07:002009-06-25T12:33:30.083-07:00Matka 6,35km<br />Aika 37:54.0 (~5.96m/km)<br /><br />Iltalenkki pääosin varjoisia metsäpolkuja pitkin. Uimarannoilla oli yllättävän hiljaista, eikö 19:00 jälkeen enää innosta. Uijia näin peräti kaksi! Vesi oli 21C kaupungin nettisivujen mukaan. Tämäkin on tietysti näille ihosyöpää haluaville "liian kylmää"...<br /><br />Otin varmuuden vuoksi yhden pienen vesipullon (pari desiä) vyöhön, jos vaikka keli tekeekin tepposet tottumattomalle. Matka sujui kuitenkin ilman lisäjuotavaa, vaikkakin olisi fiksua hörpätä esim. 2km välein se pikku siemaus ihan varmuuden vuoksi. Vähän tuo kuumuus pökkelöitti oloani, joten en ihan tuntenut olevani täysissä voimissa. Huomenna pitää varmaankin kastautua ja availla jalkojen mahdolliset lievätkin jumitukset vedessä, joka lienee jo 23 asteista jos tämä lämpötilan nousu jatkuu...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6695034227956071684?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-27396859843804385282009-06-24T14:13:00.000-07:002009-06-24T14:20:17.727-07:00Aamulla (yllättävän paljon väkeä rannalla muuten... ) kevyt jalkoja avaava vesijuoksu, sekä muutama virkistävä kastautumisuiskenteluveto. Vesi oli 20C lämmintä rannan lämpötilaseurantataulun mukaan, joten ei kovin virkistävää enää... Voin vain kuvitella kuinka tuo vesi lämpenee lisää sään jatkuessa varsin kesäisenä. Tai jospa jätän kuvittelematta ja menen pulahtamaan tuonne entiseen järveen, tulevaan keittokattilaan.<br /><br />Nyt olisi intoa taas ihan kuivan maan juoksuun, mutta epäilen kuinka sopeudun lähemmäs 30C lämpöön. Lenkki pitäisi tehdä aamulla aikaisin tai iltamyöhään, jos jotain muistan noista lähemmäs 30C paahteessa tapahtuneista lenkeistä, niin ilman juomavyötä ei pidä tehdä edes 3km pyrähdystä. Itse ainakin alan näkemään kangastuksia virvokkeista ja haaveilemaan siitä että lenkkipolun varressa olisi juomakelpoista vettä ruiskuava lähde tai yleinen vesihana tai jotain vastaavaa. Toisaalta pieni janontunne motivoi vauhdin ylläpitoon, koska perillä kotona odottaa raikas länsi-Tampereen hanavesi...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2739685984380438528?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-76104780303959925972009-06-21T10:21:00.000-07:002009-06-21T10:26:20.120-07:00Matka 6,169km<br />Aika 36:24.7 (~5.9 min/km)<br /><br />Nopea lenkki ennen hyperjännittävän (hah) ja tukitärkeän (hahx2) moottoriurheilun (ääressä nukkumista) seuraamista. Ympäristössä oli vielä jokseenkin mukavan epätavallisen hiljaista, Epilänkadunkin vartta oli mukava kulkea eikä tarvinnut pakokaasua hengittää. Unohdin kuinka kova jano voi tulla kun asteita on vaivaiset 18c (+auringonpaiste). Miten ikinä nykykunnossani jaksaisin lähemmäs 30c ilmalla lenkkeillä? Ehkä silloin keskitynkin vesijuoksuun, etenkin kun vesi ei lämmettyään enää edes virkistä tuolla kelillä. Ensiviikon loppupuolta odotellessa...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7610478030395992597?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-76153875374694463752009-06-16T15:29:00.001-07:002009-06-16T15:43:45.533-07:00Tänään tapahtui jotain erityisen historiallista. Minun tietokoneeseeni iski troijalainen. Tämä tapahtui aivan normaalin nettisurffailun lomassa, yhtäkkiä F-Secure hälytti useamman kerran että on havainnut viruksen ja ohjelma tietenkin kysyi - "mitä hemmettiä nyt tehdään?" Valitettavasti ohjelman hyödyllisyys tuli selväksi, ruutuni täyttyi mystisistä symboleista ja koneeni boottasi sininsen ruudun kautta itsensä uudelleen. Windowsin käynnistys tyssäsi aina tuohon tervetuloa ruutuun, jota seurasi sininen symboliruutu ja automaattinen resetoituminen.<br /><br />Vikasietotilaan en päässyt, mutta viimeinen toimiva kokoonpano latautui ja pääsinkin napsimaan viruksen pois. Kyseessä taisi olla liser.exe +joitain muita samantyyppisiä ohjelmia. C: aseman juureen oli myös ilmestynyt outoja bat ja exe-tiedostoja, joista yhden nimi viittasi johonkin Kiinalaiseen rahapelisivustoon :-S<br /><br />F-Securen ainakin väitettyä, että virukset olivat poistettuina, aloin miettimään kuinka tämä voi olla mahdollista. Miten minun koneeseeni pääsee troijalainen? Syynä lienee se, että en käytä Windows päivitystä... Tämä jättänee minulle vaikka minkälaisia ihania tietoturva-aukkoja, joihin ahnaat virukset voivat survoutua... Hah ha haa. Aukkoja, virukset, survoutua... Hekoheko.<br />Olenhan toki törmännyt viruksiin ennenkin, mutta yleensä ne eivät ole päässeet sotkemaan tietokonettani käynnistyskelvottomaksi.<br /><br />Päätinkin nöyrtyä ja hankkia kiireisiä päivityksiä, joista ensimmäisenä mieleeni tulikin Windowsin Service Pack 3-versio... Ajattelin, että koska F-Securekin suosittelee tätä päivitystä, on se jonkinlainen turvallisuuden kannalta välttämätön ratkaisu.<br /><br />No, asensin sitten Service Pack 3-kattauksen hyvällä menestyksellä ja asennuksen päätteeksi piti kone tietenkin käynnistää uudelleen. Ja mitä tästä seurasikaan... Kone ei käynnistä Windowsia vaan ruutu täyttyy boottipartitioon viittaavista tiedoista, sitten kone käynnistää itsensä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...<br /><br />Onneksi paremman puoliskon kone toimii, joten katsonkin sitten netistä että miksi koneeni jää bootti-helvettiin jumiin Service Pack 3'sen jäljiltä ja suureksi surukseni selviää, että kyseinen ongelma on kiusallisen yleinen! Erityisen yleinen tämä ongelma on AMD-prosessoreja käyttävillä (yikes!) joilla on Asus A8N-sarjalainen emolevy (double yikes!)<br /><br />Sitten seuraa muutaman tunnin tuskailu, kun yritän saada konetta käynnistymään vikasietotilaan tai johonkin tilaan jossa voisin korjata virheitäni ja poistaa tuon infernaalisen Service Pack 3-päivityksen. Ensimmäinen yritys Xp-asennuslevykkeen recovery modulella ei tuota tulosta, mutta kun tuskailun jälkeen päätän kokeilla tätä command prompt-poistoa uudestaan, seuraakin tästä jotain maagista ja tuntikausiin näkemätöntä... Windowsin Welcome-ruutu...<br /><br />Sitten pikapikaa muokaan rekisteriä ohjeen mukaan ja poistan Service Pack 3-asennuksen ohjauspaneelista. Koneeni suostuu toimimaan tämän jälkeen, melkein kuin ennen tätä painajaista, mutta nyt kone lataa tyhjän mustan ruudun ennen Windows-työpöytää ja tämä ruutu näkyy aina kiusallisen hetken. Ennen tämänkaltaista viivettä ei koneessani esiintynyt.<br />Pitäisi kai olla kiitollinen, että säästyin täydelliseltä koneen uudelleen asennusrumbalta, mutta haluan toimivan laitteistoni takaisin. Olkootkin sitten tietoturvariskejä, jos Service Pack 3 ei kertakaikkiaan toimi juuri minun komponenttieni kanssa, pitänee sitten elää ilman sitä.<br /><br />Opin tästä sentään sen, että ennen kuin teen käyttöjärjestelmälle minkäänlaisia päivityksiä, googlailen vähän että minkälaisia katastrofeja on odotettavissa milloin mistäkin syystä jos on tietynlainen kokoonpano. Näin saatan jopa välttyä turhalta aikaa vievältä koneen kanssa tuskailulta ja voin paremmin arvioida, onko päivitysten tuoma hyöty tämän tuskailun arvoista.<br /><br />Niin, olisihan se kiva ollut saada tuo Sp3-päivitys käyttöön. Ehkä joku päivä jaksan paneutua tähän ja löydän jonkun geek-foorumin jossa aiheeseen on jokin järkeenkäypä ratkaisu.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7615387537469446375?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-14221957828568918972009-06-08T12:15:00.000-07:002009-06-08T12:31:19.015-07:00Tämä päivä todistanee (ainakin itselleni), että vesijuoksu luonnistuu viileässä vedessä. Alkujärkytyksen jälkeen meni vain hetki ankaraa vispaamista ja johan alkoi lämpö nousemaan ja veri kiertämään. <br /><br />Veden kylmyyden tunsin vasta vedestä noustuani ja vielä jonkin aikaa kotimatkaa kävellessäni oli toinen jalkapohja hieman kipristelevä. Kieltämättä on hitusen nautinnollisempaa vesijuosta, kun ilma on ainakin siellä 20C hujakoilla ja vesi lähes saman lämpöistä. Mutta tämäkin menettelee. Tarkoitus olisi vihdoin ja viimein myös etsiä soveliaita fillarilenkkejä ja aloittaa n. 50km matkalla (Pirkanmaalle muutettuani olen oppinut liiaksi pelkäämään paikallisia verenhimoisia autoilijoita, haluni elää estää autotien pientareelle suuntautumisen tehokkaasti) Tässä suhteessa ikävöin Pohjois-Karjalan autioita teitä, kyllä kelpasi fillaroida ja oikeita kevyenliikenteenväyliäkin riitti vaikka muille jakaa (taas se sama virsi...)<br /><br />Taisin tehdä viime kesänä tasan yhden fillarilenkin (Siuroon), jos tänä kesänä tuplaisin määrän.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1422195782856891897?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-24867493493484849502009-05-31T13:44:00.000-07:002009-06-01T15:38:23.544-07:00Aamulehden eräs juttu oli otsikoitu jotakuinkin seuraavasti - "Askel kohti aikuisuutta"<br />Odotin jutun kertovan uusista ylioppilaista, mutta sivu käsittelikin yläkouluun (taitaa olla nykyään yläasteiden nimitys) siirtymistä ala-asteelta (onko sekin alakoulu?). Siis 12-13v lasten lyhyitä kommentteja tästä siirtymävaiheesta?<br /><br />Aikuisuutta? Kohti? 12-13v? Yläaste? Miksi tässä sanojen asettelussa jokin särähti todella pahasti minun korvissani. Onhan jokainen päivä päiväkoti-ikäiselläkin askel kohti aikuisuutta, mutta minusta oli jotenkin irvokasta että näihin lapsiin voidaan liittää aikuisuuden käsite ja sen mukana tuleva yhteiskunnallinen vastuu ja vaatimukset.<br /><br />Olkootkin, että ero oman 13v aikani nuorisoon oli huikea. Pukeutuminen huomattavasti aikuismaisempaa kuin meidän bändi t-paitojen ja pilottitakkien sävyttämältä 1993-94 ajalta. Mutta kyllä sitä lapsi oli ja aikuisuus oli aivan yhtä kaukana kuin se on nytkin. Henkinen taso tuskin yhtään sen korkeampaa kuin omalla ikäluokalla, tosin ehkä nykylapsilla on vielä kovempi yhteisön paine aikuistua ja olla "ei lapsellisia" kuin omalla ikäluokalla.<br /><br />Aikuisuus sosiaalisena konstruktiona ja iän sosiologiset määritelmät antaisivat aihetta jo nälkävuoden pituiseen kirjoitukseen, mutta ehkä tämä lyhyt räpellys riittää ilmaisemaan mielipiteeni aiheesta. Olisiko positiivisempi otsikko "askel kohti aikuisuutta sijaan" ollut esim. vielä vapaita ja vastuuttomia lapsuusvuosia jäljellä!<br /><br />Olen nauttinut näistä kesäisistä päivistä vesijuoksemalla antaumuksella. Tänäänkin jaksoin sen reilun puolituntisen vesijuosta syvissä vesissä. Vedestä noustessa tajuaa vasta, että on harrastanut jotain oikeaa liikuntaa. Jalat ovat aivan muussina ja hartioissa tuntuu. Hikoilua tässä ei tietenkään osaa huomata, kun vedessä ollaan...<br /><br />Tänään elohopea nousi enää 25C lukemiin, joten tämä kylmyys olikin tyhjentäntänyt rantaa. Vesi on varvasarvioni perusteella ainakin 20, ehkä 19 huonoimmillaan. Mutta läträyslämpöisiin vesiin tottuneet pullamössöt tietenkin pitävät luonnonvesiä aina ja ikuisesti "liian kylminä" ja eivät malta uida itseään lämpimiksi mentyään veteen. Suurin osa lenkkiä uivista on aika iäkästä porukkaa, ainakin täällä päin. Ja vesijuoksijoissa en ole ketään omaa ikäluokkaa edustavaa nähnyt. Onko tämä hieno laji niin profiloitunut mummojen harrastukseksi, ettei nuorempi väki voi kuvitellakaan sen kokeilemista? Nyt kävelysauvojakin on näkynyt jo teinien käytössä, ehkä parin vuoden päästä vesijuoksukin nostaa statustansa. Ja miksei nostaisi, etenkin kun minunlaiset jumalankuvat ryhtyvät lajia innokkaasti häpeilemättä harrastamaan :-P<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2486749349348484950?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-86741561323865084982009-05-30T12:43:00.000-07:002009-05-30T12:54:10.582-07:00Ainakin muutaman hassun päivän voimme olla kuin Suomessa olisi kesä. Tämän vuoksi pidin ensisijaisen tärkeänä sitä, että heitän talviturkkini tänään ja suuntaan uimarannalle. Olin jo viikonpäivät haaveillut siitä, että lähden vesijuoksemaan.koska vesijuoksua voi harrastaa hieman kylmemmässäkin vedessä ilman suurempia kramppeja. Ja olihan minulla viime kesän lopulla ostamani Anttilan-tarjoushintainen vesijuoksuvyö jota olin testaillut edellisen kesän lopulla koleissa kesäsäissä hyvällä menestyksellä.<br /><br />Vesi olikin odotetunlaista, eli varsin viileää vielä. Toisaalta olen uinut huomattavasti kylmemmässäkin vedessä, huomattavasti aikaisemmin keväällä (eikä siihen ole liittynyt saunomista)<br /><br />Alun varpaiden kipristelyn jälkeen lihakset lämpenivät (parempi ottaa heti vimmattu tahti päälle ettei tule vilu hetkeksikään) ja pääsin vauhtiin. Sitten homma alkoikin tuntua puhtaasti nautinnolliselta, veri kiersi voimakkaasti raajoissa ja vesi tuntui aivan uskomattoman mukavalle.<br /><br />Viihdyin viileässä vedessä arviolta puolisen tuntia (ei kesällä kelloa katsella), lopuksi myös uin pari vetoa että sain päänikin kasteltua.<br /><br />Oikeastaan on varsin outoa ettei vesijuoksijoita tapaa luonnonvesistä kovinkaan usein, ei ainakaan omilta lähiuimarannoiltani. Ja omien kokemusteni mukaan lähiuimahallin vesijuoksuradat ovat välillä tukossa ruuhkaksi asti. Onhan uimahallissa omat mukavuudenhaluisuuteen vetoavat puolensa, mutta maisemiensa puolesta oikea järvi peittoaa kolkon uimahallin helposti. Suosittelen rohkeasti juoksuvyön hankkimista, vesijuostessa luonnonvesissä tarkenee erinomaisesti ja omien kokemusten perusteella vesijuoksu on aivan ehdoton apu jalkoihin kuvailla maalla juosten saatujen vaivojen parantumisessa.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8674156132386508498?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-27671907374793352452009-05-17T13:17:00.000-07:002009-05-17T13:26:38.709-07:00TKL-bussissa, Stockmannin pysäkki...<br /><br />Ranskaa puhuneita turistintapaisia menossa bussiin, eivät tiedä hintaa. Jono seisahtuu, edessäni ollut tyttö antaa liian vähän rahaa. Bussikuski sanoo ensin suomeksi että KAKSVIISKYTÄ kertamaksu. Kun asiakas paljastuu ulkomaalaiseksi hän sanoo... ja tämä on suora lainaus<br /><br />TUU HIFTI!<br />eiku<br />TUU VIFTI<br />tyttö ei ymmärrä, enkä minäkään ymmärtäisi ellen olisi vuosikausia formuloita katsomalla oppinut laaja-alaisesti tulkkaamaan välillä Tankero-Englanti-Suomi (kiitos Mikat, JJ ja Kimi!)<br /><br />bussikuski toistaa tämän<br />TUU HIFTI<br />fihti<br />ja viittoo kädelä rahoja kohti tyttöä<br />Tyttö tajuaa viimein kaivaa 5€ setelin<br /><br />Osasikohan tämä TKL-kuski muita hienoja fraaseja Tankerous-kielellä?<br />Joutuiko TKL järjestämään kurssipäivän kuljettajilleen toukokuun alussa, kun lippujen hinnat muuttuivat.<br /><br />Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus ivata toisten kielitaidottomuutta. Enhän minäkään osaa kirjoittaa äidinkieltäni (tämä blogi toimikoot siitä todisteena). On se vaan silti hassua kun palveluammatissa ei osata oikein muuta kiältä kuin sviddunääsTamperetta.<br /><br />Toisaalta tuossa TUU HIFTISSÄ on jotain kovin sympaattisen Tamperelaista, kuin suoraan jostain takavuosien Kummeli-sketsistä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2767190737479335245?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-53799018696340579212009-05-14T11:36:00.000-07:002009-05-14T12:00:02.829-07:00<span style="font-weight: bold;">Yli</span>, ympäri ja läpi vaikka väkisin-<span style="font-weight: bold;">opiston</span> lukuvuosi alkaa olemaan paketissa. Kirjallisuusesseitä olen näpytellyt aina sinne kahden ja kolmen kieppeille parhaimpina hetkinäni... Toivottavasti tuotokset eivät ole aivan maailman epäkoherrenteimmat (onko tuo edes sana?), itse en osaa olla tekemisiini tyytyväinen.<br /><br />Vielä olisi yksi kesätentti rykäistävä lävitse, sitten aika ottaa siivet selkäänsä ja lentää syyskuulle yhtä nopeasti kuin se kesän tuonut pääskynen lentää talvehtimaan...<br /><br />Oli ihanaa kun on vähän ns. "vapaa-aikaa" käsissäni. Saatoin taas jatkaa ikuisuusprojektiani, nimittäin SPOTIFY-soittolistojen rakentamista. Suosikkilistani on kunnianhimoinen yritykseni kasata kokoon saman listan alle kaikki se kamaluus, joka muodosti 90-luvun (erityisesti yläasteaikojeni 94-97) soundtrackin, listan tämän hetkistä keskeneräistä asua voi lukea <a href="http://open.spotify.com/user/kallepallero/playlist/51RnWpqRGO5UEwKGreaXqo">tästä</a> (jos on spotifyn käyttäjä). Valitettavasti Klamydiaa ei vielä spotifystä löydy, mutta muuten listalla on jo paljon niitä biisejä, jotka soivat (joskus jopa mennään takaisin niihin vanhoihin hyviin Super Channel-aikoihin kun sieltä katsottiin musiikkivideoita...)<br /><br />Oikeasti, kuka muistaa Jon Secadan ison hitin "<a href="http://open.spotify.com/track/5AoBNJQDXXEnIJGjJjZu3y">Just Another Day</a>"?<br />Mitä sitä yksinäisenä teiniluuserina tulikaan tehtyä, muuta kuin kuunneltua kaikkea loistavaa kökkömusiikkia ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-5379901869634057921?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-25210714558312581232009-04-24T10:53:00.000-07:002009-04-24T10:57:32.913-07:00Matka 5,405km<br />29:04.9 (~5.3 min/km)<br /><br />Jalat vielä vähän (miten niin pitäisi venytellä!) jumissa edellisestä lenkistä. Alkumatkan jaksoin pusertaa, vaikkakin pistos vaivasi (lenkille lähdin heti ruokailun jälkeen, joka on aina todella huono idea). Loppuaika yllättävän hyvä minun tasollani, kun ottaa huomioon pistoksen ja lopun lievän hyytymisen. Sää oli erittäin lämmin, ihmiset ylipukeutuneita. Itselläni trikoot ja valkoinen pitkähihainen juoksupaita. Hyvin olisin pärjännyt shortseilla ja t-paidalla, sen verran kivasti vielä lämmitti. Hassua, että tämän lenkin metsäosuudella jouduin menemään lumisen kohdan yli. Aika kiva kontrasti, kevään lämpimin päivä ja luminen metsäpolku.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2521071455831258123?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-44854182089552785172009-04-22T08:26:00.000-07:002009-04-22T08:42:29.541-07:00<a href="http://www.tampereenkeskusareena.fi/">http://www.tampereenkeskusareena.fi<br /></a><br />Jaa, että kahdessa vuodessa tuollainen ja junaradan päälle? Aika kunnianhimoinen projekti. Sijoituspaikkana tuo ei ole kaikista huonoin, koska halli olisi kaikkien liikenneyhteyksien tavoitettavissa. Ja ehkä kaupunki parantaisi Vuolteenkadun kevyenliikenteenväylää ja lisäisi erillisen pyöräkaistan tämän superhallin kunniaksi... (on aika hektistä kun toinen puoli on ollut jo ikuisuuden pois käytöstä ja kaikki yliopistolta keskustaan päin tuleva jalankulku ja pyörävirta menee samaa kapeaa väylää sikinsokin)<br /><br />Toisaalta, tuo sijoituspaikka pistää minut aika mietteliääksi.<br />Jos katsomme havainnekuvaa <a href="http://www.tampereenkeskusareena.fi/kuvagalleria?gpid_1=30">täältä...</a><br />voitte huomata, että tuossa areenasta ylöspäin on kuvassa sellainen iso kompleksi valkoisia rakennuksia, jotka ilmakuvassa muistuttavat sairaalaa (tarkemmin ottaen jotain mielenterveydellistä erikoissairaalaa). Olen kuullut, että näissä rakennuksissa on jokin "YLI"-opisto tai vastaava humpuukimaakareiden ja baskeripäisten maailmanparantajien asuttama turhake. Ja rakennukset ovat aivan käsittämättömän rumiakin, niiden tilalle pitäisi ehdottomasti rakentaa järkyttävä kolossaalinen pen... HALLI, jonka pihalla olisi erikseen mopoautoille satakunta parkkipaikkaa, koska eiväthän jääkiekkojunnut enää nykyään (Hesarin mukaan) aja fillarilla, ilmanko ovat niin rapakuntoista väkeä.<br /><br />Siispä toivottavasti jo ensi syksynä, kesken jonkin kiivaan luennon (aiheena tietenkin jokin kirjallisuuden klassikko ja sen kaukaa haettu feministinen luenta) tulee purkutraktorit ja murskauskuula järähtää Pinni B'n seinästä sisään. Sitten kun halli korvaa yliopiston, voidaan ne laitokset (joita e lakkauteta suoraan tai fuusioida toiselle paikkakunnalle) ripotella ympäri Tamperetta. Esimerkiksi Pispalan valtatien varrella Hyhkyssä on AS Oy Hyhkylinna niminen kuvankaunis ja sijainniltaan mainio asuinyhtiö, josta varmasti lohkeaisi halvalla tyhjiä tiloja jonne nämä töitä vieroksuvat tyhjäätoimittavat maailmanparantajaopiskelijat voitaisiin laittaa pohtimaan olemassaolon vaikeutta.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4485418208955278517?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-40187581120768188272009-04-21T13:50:00.000-07:002009-05-25T08:58:23.543-07:00Matka 8,561<br />Aika 48:24.2 (~5.6min/km)<br /><br />Käyn nyt liian harvoin lenkillä ja olen tainnut unohtaa kirjata ylös aiemmat lenkkini. Ei niistä jälkipolville mitään kerrottavaa olisi muutenkaan. Tämä oli minun vauhdikseni aika nopea lenkki. On toisaalta mukavaa, että olen yhä yhtä "hyvässä" kunnossa kuin silloin kun aktiivisesti lenkkeilin. On kiva mennä pitkänkin tauon jälkeen lenkille, eikä se tunnu mitenkään pahalta tai väkinäiseltä, on kuin en olisi taukoa pitänytkään ja jaksaminen on saman tasoita. Mutta, ehkäpä tämä kertoo myös siitä, etten aktiivisesti lenkkeilyä harrastaessani lopulta osannut harjoitella tehokkaasti tai päämäärätietoisesti ja kehitykseni jäi minimaaliseksi silloin.<br /><br />Yliopisto vaatii minulta tänä keväänä vielä kolme koetta (eräs 2 op arvoinen kurssi tulee lopulta sisältämään neljä koetta! Tervetuloa kieltenopiskelijan karuun todellisuuteen... Ainakin pisteet tuntuvat ansaituilta) ja kaksi esseetä, joihin en ole aiheita jaksanut keksiä. Tämän lisäksi tänä perjantaina voisin kokeilla kirjatenttiä erään kurssin, johon en ole lukenut kirjallisuutta... Onneksi kyseinen tiedekunta järjestää peräti YHDEN kesätentin, joten uskoisin saavani kesäkuussa tämän kurssin suoritetuksi. Jos vielä saisin ikuisuus takaperin aloittamani ruotsin verkkokurssin tehtyä, nousisi opintopistemääräni tasan 60 pisteeseen.<br /><br />Muutenkin tämä toukokuun ja syyskuun välinen tauko on vähän turhan pitkän oloinen. Minulle riittäisi 1kk, muutenkin on useita pitkiä taukoja (kuten joulu) tämän opiskelun lomassa. Ei tässä mitenkään väsymään ole päässyt, olen jopa ehtinyt harmittelemaan että otin liian varovaisesti opintojen alun, luulin etten selviäsi työmäärästä. Nyt jälkikäteen ajatellen olisin syksyllä helposti hoitanut yhden 4 op kurssin, sekä pari muutakin kurssia ja päässyt jopa lähemmäs 70 op määrää. Lähiopetustunteja minulla ei koskaan ole ollut mitenkään erityisen paljoa, muutenkin opiskelu on tuntunut turhan "joutilaalta", vaikkain kieltenopiskelijoilta ei ole puuttunut viikoittaisia tehtäviä ja muita kursseihin liittyviä tehtäviä.<br /><br />Ensi syksynä olen ahneempi, ainakin yritän olla ahne. Ja jos huomaan etten suoriudu jostain kurssista, en anna sen vaivata päätäni. Enpähän saa nykyisen kaltaista harmitusta aikaiseksi ja jää haikailemaan niiden menettämieni "helppojen" pisteiden perään.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-4018758112076818827?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-33397193966559627802009-04-01T13:08:00.000-07:002009-04-01T13:17:36.952-07:00Matka 6.186 km<br />Aika 36:59.1 (~5.9 min/km)<br /><br />Ihmeiden aika ei ole ohi, ehdin peräti lenkille (tai siis jaksoin lähteä yliopistopäivän jälkeen). Hienot ilmat, pidentyneet päivät ja sulaneet jalkakäytävät (ei täälläpäin ole kevyenliikenteenväyliä tarpeeksi) houkuttelivat minut takaisin hikisten nautintojen maailmaan, maailmaan josta olen ollut aivan liian paljolti paitsiossa. (helevetin runollista...)<br /><br />Kierros Tohloppijärven ympäristöön oli mitä mainioin, vain tuo Rasonhaan puoleinen varjoisa osio oli vielä ilkeästi jäässä, mutta muuten lenkki sujui sulaa (ja kuivaa!) reittiä pitkin. Loppumatkasta saatuani hyvän vaihteen päälle, oli minuun iskenyt asfaltilla tuo petollinen turvallisuuden tunne, eli askeleitani en enää tajunnut varoa ja juoksinkin ilkeästi jäiseen kohtaan Pikkulammen kohdalla ja jalka teki ilkeän sivuttaisnyrjähdeksen. Tästä seurasi tuskainen olo ja hetken jo luulin, että onnistuin heti alkuun loukkaamaan koipeni. Onneksi hetken linkuttamisen jälkeen kipu laantui ja jatkoin matkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.<br /><br />Mutta taidan ottaa varman päälle ja olla käymättä uudella lenkillä pariin päivään, etten vain taas tee keväistä "3kk jalkavaiva"-tyylistä bravuuriani. Olenhan siis ollut pari kesää täysin lenkkeilystä sivussa, koska olen onnistunut kevään tullen särkemään koipeni erinäisillä tavoilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3339719396655962780?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-20404767739147710642009-03-29T03:55:00.000-07:002009-03-29T04:02:39.734-07:00Uskollisena F1-fanina pakko todeta, että uusi kausi alkoi aivan loistavalla tavalla. Olkootkin, että Brawn-talli on ylivoimainen, mieluummin he kuin ne vanhat tutut värit dominoimassa. Kausi on pitkä ja voimasuhteet ehtivät muuttua monta kertaa.<br /><br />Tämä kauden avauskilpailu Australiassa oli kuin toiselta planeetalta, jos vertaa viime kaudenkin moniin "kilpailuihin". Letkassa ajamisesta ei ollut tietoakaan, autot lähtivät käsistä herkemmin ja ohituksia, siis OHITUKSIA... Formula ykkösissä nähtiin oikeasti ohituksia ihan kohtuullisen paljon. Ehkäpä nämä tälle kaudelle tuodut sääntömuutokset ovat askel oikeaan suuntaan. Toisaalta, voihan olla että Malesiassa ollaan taas jonoajelukilpailujen maailmassa.<br /><br />MTV3 Maxin formulatarjonnan heikoin lenkki on vieläkin tuo selostajakaksikko... Toivoisinkin maksutelevision ryöstöhintaiseen tarjontaan vaihtoehtoista ääniraitaa, jossa voisin kuunnella jotain toista selostajaparia (mieluiten enklantinkiälistä) Kaikkein paras vaihtoehto tosin olisi se, että Juho Milonoff selostaisi kilpailut Pekka Routalempenä, saataisiin Jännää kerrakseen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-2040476773914771064?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-71756414079261781092009-02-21T16:30:00.000-08:002009-02-21T16:34:13.771-08:002:30 ja esseeni on valmis... Essee aiheesta josta en rehellisesti sanottuna tiedä paskan vertaa, mutta joudun kirjoittamaan siitä tekstiä, aivan kuin jotain ymmärtäisin, aivan kuin analyysini olisi tieteellisesti pätevää. Tätäkö tämä yliopistossa opiskeleminen sitten on? Että yötämyöten näpyttelen termejä ja korukielen koukeroita, joilla yritän verhota osaamattomuuttani.<br /><br />Yliopiston ei tarvitse olla tätä, se voisi olla myös tunnollista opiskelua ja hommien hoitamista päiväsaikaan, ajallaan, ei viime tingassa... No, tunnollinenhan minä olen. Tämänkin raapustuksen palautuspäivä on vasta maanantaina. Tosi-opiskelija olisi siis pakertanut tämän parissa koko sunnuntaiyön. Olen siis sittenkin liian tunnollinen... Aivan kuin olisin aikuinen, tai jotain sellaista ;-)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7175641407926178109?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-70544043530386663142009-02-12T07:07:00.000-08:002009-02-12T07:25:22.980-08:00Tiistaina oli niin käsittämättömän kaunis ilma...<br />eiku<br />Tiistaina kevättalvinen loisto valtasi Tampereen...<br />eiku<br />Tiistaina sää oli kuin morsian...<br /><br />Kirjoituksen aloittaminen ja tyylillisten valintojen tekeminen on kovin hankalaa.<br />Viime tiistaina oli siis, kuten jo ilmaisin, erittäin hieno sää. Jos viime talvena jäivät talviurheilun riemut vähiin, olen tänä kuluvana talvena ottanut hieman takaisin. Aiemmin jo kävin pyörähtelemässä Tohloppijärven jäällä luistimilla. Nyt kun olin niin monesti kaihoisin katsein seurannut bussin ikkunasta tuota Näsijärvelle aurattua kahdeksikonmuotoista luistelulenkkiä, päätin että edes yhden kerran luistelen sen lävitse. Kuinka sitten sattuikaan, että tiistaina (tai oliko maanantaina) luki paikallisuutisissa, että järvien jäät ovat virtauksien vuoksi todella arveluttavassa kunnossa.<br /><br />No, eihän sellaiset pienet seikat, kuten hukkumisriskit yms. voi estää minua toteuttamasta itseäni. Niinpä fillaroin itseni Nässylle ja kiersin (ihan tavallisilla jääkiekkoluistimilla) tuon kahdeksikon. Sää oli tyyni, ei tuulenvirettäkään ja reitti mitä leppoisin... Siis, jos unohtaa ne parit pahaenteiset railot ja jostain kaukaa ulapalta kuuluneet vaimeat avunhuudot... Mietinkin minne ne muut luistelijat aina katosivat näköpiiristä...<br /><br />Juoksulenkilläkin olen jonkin verran käynyt, mutta kelien vaihtelevuus, teiden liukkaus jne. tekevät nastattoman juoksijan elämän hankalaksi. Teiden hoito ei täälläpäin ole kovin kummoista. Tämän sain todeta tiistaina, kun pyöräilin rantatien kevyenliikenteenväylää. Jostain syystä hiekkaa oli vain muutamalla välillä ja sitten seurasi pelkkää petollista jääkenttää. "Siinon teille talvipyöräilijöille tie, ajakaa siinä umpijäisiä alamäkiä ja kuolkaa..." Tämä lienee kaupungin virallinen asenne aiheeseen. Sitäpaitsi, eihän kukaan talvisin fillarilla aja...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7054404353038666314?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-14803155291242899502009-01-22T10:05:00.001-08:002009-01-22T10:33:09.917-08:00Joskus <a href="http://www.youtube.com/view_play_list?p=6360AFDB24BC84CE">youtuben</a> myötä koittaa joulu jo tammikuussa. Tai ainakin näin kävi minulle.<br /><br />Jos pidät Eagles-nimisestä yhtyeestä, miltä kuuloistaisi 11 kappaletta sitä ainutta ja oikeaa alkuperäistä kokoonpanoa (Leadon, Meisner, Henley ja Frey) raaimmillaan ennen Desperado-albumin julkaisua, Hollantilaisessa tv-ohjelmassa suoraan höyryiseltä 70-luvulta! (1973)<br /><br />Take It Easy<br />Tequila Sunrise<br />Saturday Night<br />Peaceful Easy Feeling<br />How Long<br />Certain Kind of Fool<br />Outlaw Man<br />Out of Control<br />Witchy Woman<br />Tryin'<br />Earlybird<br /><br />Niin, totanoin, ai ei muka improvisointia Eagles-konsertissa? Se ei ollut mitenkään epätavallista bändin alkuaikoina kuten esim. Out of Control , Outlaw Man ja Tryin' todistavat. Ja tuleehan tässä myös toteen se, että basistikin osaavat soittaa sooloja (ks. tapaus Outlaw Man) Jos taasen tahtoo kliinistä ruotsinlaivabändin-intensiteettiä lähentelevää tylsää ennalta-arvattavaa sielutonta AOR-scheissea, kannattaa suosiolla maksaa se 120€ ylöspäin hinta ja mennä sinne Areenalle.<br /><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=fu744VELAYw&amp;feature=PlayList&amp;p=6360AFDB24BC84CE&amp;index=0&amp;playnext=1">Tämän</a> voi onneksi nauttia ilmaiseksi.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-1480315529124289950?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-1289216686268372592009-01-16T15:33:00.000-08:002009-01-16T16:11:46.801-08:00Olen laiska ja kehno bloggaaja ja blogiani lukevat tätä nykyä vain ihmiset, jotka googlaavaat tietoa "ekasta kerrasta". Hyvältä se tuntuu, uskokaa pois. Voitte lopettaa googlailun.<br /><br />Minulla on ongelma. Pidän espresso-pohjaisista kahveista, mutta olen myös liian köyhä ostaakseni arvokkaan keittimen, sekä laadullisesti kelvollisen myllyn. Rancilio Silvia on minulle vieläkin turhan kaukainen haave, vaikka punta onkin nyt halpa. Siksi olenkin varsin kouliintunut budjettikahvittelija, joka on jo jonkinlaisessa el-cheapo-koneiden kierteessä.<br /><br />Ensimmäiset surkeat tiskivaahtocappuccinot tein kotona 5€ hintaan käytettynä ostamallani Krupsin thermoblock-koneella. Sen ainut hyvä puoli oli, että siinä ei ollut paineistettuja filttereitä. Kahviksikin kelpasi Lavazzan Crema e Gusto, ihan k-marketin hyllystä. Nykyään en moiseen liemeen enää kajoaisi. Krups alkoi vuotamaan, joten tilalle ilmeistyi 99 hintainen Aeg Ea120. Huomautuksena haluaisin todeta, että tässä vaiheessa olisin voinut ihan hyvin hankkia sen Silvian, jos olisin ollut läheskään niin perehtynyt kahvin tekemiseen kuin olen nyt. Harmikseni vielä tuolloin uskoin, että olemassa hyviä ja halpojakin asioita ja köyhän sellaisia kannatta ostaa...<br /><br />Krups-aikoihin tämäkin tiskivaahto kelpasi, kotona ja kahvilassa!<br /><br /><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://3.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SXEb7NojpgI/AAAAAAAAAEU/iBXz8X4vyV0/s1600-h/tiskivaahto.jpg"><img style="cursor: pointer; width: 153px; height: 114px;" src="http://3.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SXEb7NojpgI/AAAAAAAAAEU/iBXz8X4vyV0/s400/tiskivaahto.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5292041741223044610" border="0" /></a><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SXEcHc9vyRI/AAAAAAAAAEc/Vb8tC81vY8Y/s1600-h/tiskivaahto2.jpg"><img style="cursor: pointer; width: 153px; height: 114px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SXEcHc9vyRI/AAAAAAAAAEc/Vb8tC81vY8Y/s400/tiskivaahto2.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5292041951496882450" border="0" /></a><br /><br /><br />Krupsin korvaajaksi hankittu Aeg Ea120 opettikin paljon kahvin tekemisestä. Se opetti, että tamppauksen merkitystä ei tule oppimaan sen paineistettujen filttereiden kanssa. Se opetti, että ne saa tosi tehokkaasti tukkoon eikä niitä saa edes liottamalla enää auki, koska kahvi jää paineistuksen aiheuttavaan välipohjaan. Onneksi siinä oli ihan siedettä vaahdotuspää (siis kun irroittaa sen kumihärpäkkeen joka puskee lisäilmaa maitoon) ja sillä pystyi oppimaan mikrovaahdon tekemisestä yhtä ja toista. Joskus Caffe Latteeni sain räpellettyä jotain kuvioitakin. Hankin Aeg-keittimen seuraksi myös Krupsin GVX2-myllyn ja aloin itse jauhamaan papuja. Papujakin aloin hankkimaan <a href="http://www.hasbean.co.uk/">Hasbean.co.uk-verkkokaupasta</a> ja paikallisemalla tasolla <a href="http://www.mokkamestarit.fi/">Mokkamestareilta</a>. Valitettavasti keittimen paineistetut filtterit eivät jaksaneet kauaa liian hienoja jauhatuksia ja liian karkeista puruista syntyi vain "liemiä". Aeg-keitin vaihtuikin kerran takuuvaihtona uuteen, sen katkaisijan alettua reistailemaan täysin. Keitin kehitti hitusen tukkiintuessaan myös aikalailla painetta, joka pelotti parempaa puoliskoani hysteerisyyteen saakka.<br /><br />AEG antoi monille viikonloppuaamuille antoisia hetkiä. Niin, sehän on tuo keltainen juoma joka sillä on tehty...<br /><br /><img src="http://farm4.static.flickr.com/3421/3177530465_57b790b51e.jpg?v=0" /><br /><br /><br />Köyhän miehen taival jatkui sitten seuraavan takuuvaihdon (niinpä!) yhteydessä Saeco Armonia-laitteen syliin. Saeco vaikutti aivan käyttökelpoiselta, siihen saisi varaosiakin kohtuu hyvin ja se ei käyttänyt paineistettuja filttereitä. Paineistus oli tosin sisäänrakennettu itse portafilteriin, mutta Saksanmaalta (tutun hyvällä avustuksella tosin) sai hankittua netin välityksellä paineistamattoman kahvan 28€ hintaan kuluineen.<br /><br />Saecon kanssa on sitten tamppaamisesta tullut aivan oma taitolajinsa, laji jota en vielä voi myöntää hallitsevani erityisen hyvin. Ehkäpä minun pitäisi viimeinkin ostaa oikea painavampitekoinen tampperi, ennen kuin rikon tuon rimpulan metallisen härpäkkeen jolla nykyään tamppaan. Saeco on myös asettanut myllylle uusia vaatimuksia, paakkuinen kahvijauhe on sihdattava neulalla paakuista ja optimaalinen jauhatusaste on vielä hakusessa. Joskus epäilen, ettei Krupsin hienousasteikko riitä enää, joskus taas pari astetta karkeampi jauhatus tuottaa paljon kauniimman creman.<br /><br />Saecolla vaahdottaminen on myös haastellimpaa kuin edellisen keittimen kanssa. AEG-vehkeen kanssa oli jo ehtinyt muodostua rutiini, tiesin kuinka paljon ilmaa uskallan lisätä ja kuinka nopeasti AEG sen rikkoo. AEG'n vaahdotuspää oli hitusen fiksumpi rakenteeltaan kuin Saecon (lähempänä Rancilio ja Solis-vehkeiden malleja). Saecossa tuo reikä (tästäkin pitää repiä tuo Pannarello-suutin irti!) putkessa tuntuu olevan turhan suuri, olen tosin kuullut huhuja että Saecoon saisi vaihdettua kalliimman laitteen vaahdotusvarren. En tosin köyhänä uskalla paljoa modauksia tehdä, jos takuu vaikka raukeaa eikä kodinkoneliikkeen (niin, köyhät ostavat laitteensa kodinkoneliikkeistä!) tyypit enää takuuvaihda viritettyjä vehkeitä.<br /><br />Nyt ostettuani Saecoon tuon paineistamattoman kahvan, olen alkanut keräämään <a href="http://www.flickr.com/photos/pcm266/sets/72157612299889272/">Flickr-tililleni</a> kuvia mitä epätoivoisimmista kahviyrityksistäni. Kotibaristojen aatelia kuvat hymyilyttänevät, mutta huonompanakin päivänä maistuu minun kotikupposeni paremmalta kuin 99% Tampereen kahviloiden erikoiskahveista. Se ei kerro mitään minun eriomaisuudestani erikoiskahvien tekijänä, vaan enemmänkin paljon siitä minkälaisesta hutaisusta ihmiset ovat yli 3€ hintoja valmiita maksamaan. Onneksi on olemassa edes se 1% (no, omaan makuun on on vain yksi "varma" kahvila ja toinen jossa tekijästä riippuen kahvit osataan tehdä, eikä kumpaakaan noteerattu Aamulehden viikonloppuliitteen kahvilavertailussa!)<br /><br />Ehkäpä <a href="http://www.flickr.com/photos/pcm266/sets/72157612299889272/">kuvasarjani Flickrissä</a> toimivat joko varoittavana esimerkkinä tai inspiraationa heille, jotka empivät espressokeittimen hankintaa. Tälläisen 100-150€ haarukkaan pahimmillaan asettuvan Saecon suoritustaso on ihan ok, sen jälkeen kun olen ostanut siihen uuden portafilterin. Mutta jos kukkaro antaa periksi, kannattaa hankkia Solis Sl70 tai Rancilio Silvia ja laadukas myly, eikä todellakaan edes harkita kodinkoneliikkeen tai Prisman keitinhyllyn vaihtoehtoja. Ellei sitten muuten vain tykkää harrastaa budjettivehkeitä.<br /><br />Tässä Saecon nykymeininkiä, laatu ja tasaisuus ovat vielä hakusessa pahasti.<br /><br /><img src="http://farm4.static.flickr.com/3297/3201805725_468f157785.jpg?v=0" /><br /><br /><img src="http://farm4.static.flickr.com/3394/3177530625_dc19efbd27.jpg?v=0" /><br /><br /><a href="http://www.flickr.com/photos/pcm266/sets/72157612299889272/">The Daily Dose</a>-kuvasarjani flickrissä päivittyy melkein viikoittain mitä hupaisimmista yrityksistä saada Saecosta irti järkeviä kahveja, sekä mitä epätoivoisimmista latte-taiteen töherryksistä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-128921668626837259?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-78203993043650589212009-01-02T12:11:00.000-08:002009-01-02T12:23:07.797-08:00Jipjihuu, olipa riehakas uusivuosi. Ostin aatoksi ilottomien tulitteiden sijaan mustaa ruutia n. 1kg verran ja kaadoin sen suoraan ~333g annoksina valitsemiini virkistyskohteisiin Näsi, Pyhä -ja Tohloppijärvellä, koska saman ruutimäärän raketteina järveen ampuminen olisi tietenkin ollut aivan liian monimutkaista ja suorastaan typerää. Miksi ampua raketteja, kun voi suoraan kaataa ruutia järveen ja tehdä oman osuutensa vesistöjen pilaamiseksi.<br /><br />On se hienoa, että joillakin paukkuja riittää vielä monta päivää aaton jälkeen. Ilolla ja riemulla seurasin kävelylläni kuinka joukko tulevaisuudentekijöitä räiski paukkujaan Tahmelan rantaan, suoraan Pyhäjärven veteen. Oikein sydän täyttyi riemusta, teki heti mieli kurist.. kuritt... kukist... kurkistaa lähempää poikien puuhia.<br /><br />On se kamalaa, että <a href="http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/kissanpierujen-ja-pienten-roomalaisten-kynttiloiden-kieltamisesta-syntyy-suuri-poru/122729">kissanpierut ja pienet kiinalaiset</a> (hiton aasiafoobikot!) aiotaan kieltää. Eikö se olekin kansalaisoikeus saada roiskia ruutia maaperään ja vesistöihin edes kerran vuodessa! Ja ehkä siinä sivussa sokeuttaa ja kuurouttaa pari ihmistä (tai itsensä!). <br /><br />Kyllähän se on selvää, että jos ilmoitan jollekin viranomaistaholle vakaan aikomukseni kaataa mustaa ruutia järveen uudenvuoden aattona, suhtaudutaan tähän tekoon samalla helläkätisyydellä ja lainvoimaisella suopeudella kuin aikomukseen ampua sama määrä raketteja samaiseen vesistöön. Kaikkeahan ne kalat syövät...<br /><br />Oi hitsi, pitäisi vielä valaa kilon klöntti tinaa. Kutsun sitä tilataideteokseksi ja jätän tuohon tienposkeen.<br /><br />Lue lisää - <a href="http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=163856">Ympäristö.fi</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-7820399304365058921?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-82381731236721282912009-01-01T09:00:00.000-08:002009-01-01T09:19:40.202-08:00<a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://2.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SVz7CxFQcfI/AAAAAAAAAEM/LxX9BAD_MU4/s1600-h/crisps1.jpg"><img style="cursor: pointer; width: 275px; height: 205px;" src="http://2.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SVz7CxFQcfI/AAAAAAAAAEM/LxX9BAD_MU4/s400/crisps1.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5286376087579816434" border="0" /></a><a onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}" href="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SVz5ZuELGII/AAAAAAAAAEE/NCVNHPgPuW0/s1600-h/crisps2.jpg"><img style="cursor: pointer; width: 251px; height: 206px;" src="http://4.bp.blogspot.com/_xtell8aKm8I/SVz5ZuELGII/AAAAAAAAAEE/NCVNHPgPuW0/s400/crisps2.jpg" alt="" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5286374282883700866" border="0" /></a><br /><br /><br /><br />Joskus kauan sitten kokeilin mikrosipsien tekemistä ja raportoin tulokset blogiini. Valitettavasti tuo blogikirjoitus on kadonnut kun uudistin hieman blogiani, mutta tuolloin tulokset olivat varsin mainioita. Tosin sipsien tekeminen lautasella (ja kääntäminen välillä) oli varsin työlästä. Onneksi nettipuskaradion kautta kuulin, että mikrosipsien tekoon on myös ihan vermeitä, jotka helpottavat tätä prosessia. Taisin sitten vuoden verran vastustaa kiusausta ja sitten viimein sorruin humpuukihulipumpeliin ja tilasin dealxtremestä "<a href="http://www.dealextreme.com/productimages/sku_12872_1_small.jpg">Microwave Potato Chips Maker</a>"-nimisen artikkelin (sen pienemmän 24-paikkaisen version). Kyseessä on siis setti johon sisältyy tuo muovinen sipsiteline 24-sipsille, kulho ja siivutin.<br /><br />Paketin oma siivutin tekee varsin paksua siivua, joten suositelen käyttämään omien mieltymysten mukaista siivutinta. Jos tahtuu ultra-rapeita sipsejä, on jokin kuorimaväline yleensä paras työkalu. Itse kokeilin tämän laitteen kanssa veistä, juustohöylää ja kuorintatyökalua.<br /><br />Pesin ja kuorin perunat, tosin kuoren jättäminen on makuasia. Sitten siivutin sopivan paksuisia siivuja. Kuivasin siivun (talouspaperiin) ja sipaisin sudilla hieman rypsiöljyä molemmin puolin (kestää paremmin kuumutta kuin oliiviöljy) ja asettelin siivut telineeseen.<br /><br />Kypsennys riippuu aivan perunoiden paksuudesta ja mikroaaltouunin suorituskyvystä. Itse kokeilin erilaisia asetuksia. Välillä mm. kuumensin puoliteholla perunoita ensin 1min ajan, jotta ne kuivahtaisivat. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut kuivattaa perunoita mikrossa ennen öljyämistä, sillä yksittäisten siivujen kuivattelu on hieman työlästä puuhaa. Yleensä kuumensin perunoita täydellä teholla 1min kerrallaan ja sitten tilanteen mukaan aina 1min lisää. Eli jatkuvaa vahtaamista nämä vaativat, kun varmaa metodia ei oikein ollut. Ohuimmat lastut (kuorija) olivat n. 4 minuutissa jo ottaneet väriä ja aivan ripirapeita. Paksuimmat veivät hitusen enemmän aikaa. Etenkin paksumpien siivujen kohdalla kuivaaminen on äärimmäisen tärkeää. Jos sipsit ovat kosteita, niistä ei tule rapeita.<br /><br />Siivuta, kuivaa, öljyä, kypsennä, mausta lämpiminä. Ei tästä mitään ekotekoa tule tällä sähkönkäytöllä, eikä kotisipsien teko tämän apuvälineenkään kanssa ole läheskään niin helppoa kuin sipsien ostaminen kaupasta, mutta jos pitää pikkukivasta näpertelystä, voi sipsien tekemisestä itse saada jotain kummaa tyydytystä.<br /><br />Uutenavuotena maistoin ensimmäistä kertaa Walkersin Worcester Sauce-sipsejä. Sipsien tekeminen oli ilmeisesti jo kerran lopetettu, mutta suuren kysynnän vuoksi sipsejä saa taas. Maku on jotain tyyliin "ranskalaiset kaikilla mausteilla", mutta jotenkin asteen ehkä parempi.<br />Tosin tämäkään tuote ei onnistu horjuttamaan saman firman Cheese &amp; Onion-sipsien asemaa henkilökohtaisena suosikkinani. Ja jos jonain kauniina päivänä kauppaan eksyisi vielä edes kerran tämän lyhyen elontaipaleeni aikana Crunchipsin lastuja...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-8238173123672128291?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-68261856874608165222008-12-18T12:39:00.000-08:002008-12-18T13:09:59.422-08:00Joskus kauan sitten naureskelin Kanadalaiskoomikko <a href="http://www.youtube.com/user/jonlajoie">Jon Lajoien youtube-videoille</a>, mutta unhoitin tyystin kuinka hauska hän voikaan parhaimmillaan olla. Onnekseni päätin pitkästä aikaa katsoa mitä ihmeellistä kamalaa kakkaa olenkaan youtubessa merkannut <a href="http://www.youtube.com/profile?user=pcm266&amp;view=favorites">suosikeikseni</a> tai <a href="http://www.youtube.com/profile?user=pcm266&amp;view=playlists">soittolistoille</a> ja päädyin katselemaan herra LaJoien (IPA <span class="pronset"><span class="show_ipapr" style="display: inline;"><span class="pron">ˈl</span></span></span><span class="pronset"><span class="show_ipapr" style="display: inline;"><span class="pron">æ</span></span></span><span class="pronset"><span class="show_ipapr" style="display: inline;"><span class="pron">3ˌw</span><span class="prondelim"></span></span></span><span class="pronset"><span class="show_ipapr" style="display: inline;"><span class="pron">æ</span></span></span><span class="pronset"><span class="show_ipapr" style="display: inline;"><span class="prondelim"> vai miten se oli? <a href="http://www.youtube.com/watch?v=5slF7H2aFj4">kuuntele tämä</a>)</span></span></span> viimeisimmätkin tuotokset.<br /><br />Itseäni jaksavat naurattaa mm.<br /><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=5PsnxDQvQpw">Everyday Normal Guy</a><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=GmG4X9PGOXs">Everyday Normal Guy 2</a><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=qqXi8WmQ_WM">Show me your genitals</a><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=jvjDr8KKtsE">E=MC Vagina (Show me your genitals 2)</a><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=FmWp-rI6vSw">Stay at home dad</a><br /><a href="http://www.youtube.com/watch?v=GmG4X9PGOXs"><br /></a>ja monet muut miehen videotuotoksista.<br /><a href="http://www.jonlajoie.com/">http://www.jonlajoie.com/</a><br /><br />Live Nation ei ole "yllättäen" reagoinut mitenkään ystävälliseen tiedusteluuni menettelystä tapauksista joissa konsertinjärjestäjän tiedotustoiminta peruutuksen sattuessa on puutteellista (ks. Elton John-peruutus), kuluttajan kannalta äärimmäisen haitallista jne. jne ja järjestäjällä olisi ollut kaikki edellytykset varoittaa kansaa jo konserttia edeltävänä päivänä... Lippurahat palautuivat tosin odotettua nopeammin, harmi vain ettei hotelli -ja matkarahat palaudu ellei asiasta jaksa riidellä oikein ahkerasti.<br /><br />Eagles (jonka kokoonpanon mainos totesi olleen muuttumaton 2001-vuodesta lähtien! hah, mainio huomio) tulee sitten Suomeen heti alkukesästä. Liput maksavat huikeat 119-169€... Ei herranjestas! Aika paljon pitää maksaa bändistä jossa soittaa kaksi alkuperäisjäsentä. Tuohon hintaan pitäisi jo saada Leadon lyömättömän b-bender soittonsa ja banjon kera ja Meisner vetämään Take it to the Limit... (toiveajattelua) Olen kaikesta ristiriitaisuudesta huolimatta kahden vaiheilla siitä, että ostanko lipun vai en. Ehkäpä odotan, että ne loppuvat (koska ihmiset eivät osaa äänestää nylkyrilipunhintoja vastaan lompakoillaan), ettei tarvitse tehdä mitään päätöksiä. So put us on a tour and show us a sign, we'll take ticket prices to the limit, one more time!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-6826185687460816522?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-7581583622963714490.post-32051259126890560442008-12-07T13:36:00.000-08:002008-12-07T13:43:21.197-08:00Sir Pelle Elton esiintyi (kuten aiemmin jo kyynisenä uumoilin) Tukholmassa ja Oslossa aivan aikataulun mukaisesti. Sairaspa hyvinkin, aivan varmasti oli ja joulupukki ne lahjat tuo... Mistähän diivan oikusta oikeasti oli kyse? Liian vähän ennakkomyyntiä? Raiderissa vaadittuja tuhatta ruusua ja Sveitsin siitäjasiitärinteestä pumpattua lähdevettä ei ollut saatu backstagelle ennen miehen maahan saapumista?<br /><br />Ja mies lehtiartikkelin mukaan muka kuulosti jo keuhkotautiselta Kööpenhaminan konsertissa (jonka jälkeen menetti äänensä ja sai keuhkoputken -ja kurkunpääntulehduksen). Youtube on täynnä pätkiä kyseisestä Köpiksen konsertista ja en kyllä kuule mitään todisteita sairastumisesta näissä pätkissä. Tuollaiselta "keuhkotautiselta" Elton John on valitettavasti kuulostanut 2000-luvun alkupuolelta alkaen (virttyneeltä ja yskäiseltä). Olisiko aika lopettaa taas se pössyttely ja leikkauttaa ne äänihuulet? Toimi hyvin hetken 90-luvulla...<br /><br />En ole katkera, mutta kuitenkin...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/7581583622963714490-3205125912689056044?l=pcm266.blogspot.com' alt='' /></div>pcm266noreply@blogger.com0