Sunday, December 6, 2009

Mies, nainen, vanhus, tyttö, poika, lapsi, häh?

Kun näin otsikon 17-vuotias nainen raiskattiin... tietenkin ajattelin, että "onpa kamalaa, toivottavasti tekijä jää kiinni ja saa kerrankin kunnon tuomion", tämän jälkeen mietin otsikon sanavalintaa. 17-vuotias ja nainen, nämä kaksi termiä on valittu kuvaamaan törkeän rikoksen uhria. Iän mainitseminen kertoo lukijoille, että kyse on laillisen aikuisuuden kynnyksellä olevasta nuoresta, mutta sana nainen, kielii valtautuneisuutta, kypsyyttä. Katsoinkin olisivatko keltaiset lehdet käyttäneet termiä tyttö, painottaakseen uhrin nuoruutta ja viattomuutta. Katselmukseni iltalehteen ja iltasanomiin ei tuottanut tulosta, sanavalinnat olivat täysin samat. Tosin itse artikkeleissa ainakin iltalehti käyttää termiä "nuori nainen".

Lisätonginnan jälkeen MTV3-uutissivu käyttää otsikkoa "17-vuotias tyttö raiskattiin Tampereella", mutta itse artikkelissa käytetään termejä "nuori nainen" ja "nainen".

Käytettiinkö termiä nainen tässä yhteydessä kaikkien medioiden toimesta yksinkertaisesti "mies"-sanan vastakohtana, eli sukupuolitunnisteena jolla uhri tunnistetaan naissukupuoleen kuuluvaksi. Onko lehdissä kirjoitettu 17-vuotiaista miehistä tekijöinä tai uhreina? Google kertoo, että kyllä, näinkin on tehty.

Listan alkupäästä poimittakoon esimerkkilauseiksi.

17-vuotias mies kuoli Laukaan ulosajossa

Turma-autoa kuljettanut harjavaltalainen 17-vuotias mies...

17-vuotias mies puukotti 43-vuotiasta miestä yksityisasunnossa...

Entäpä 16-vuotias mies?

16-vuotias mies sai perjantaina syytteen nuorena henkilönä tehdystä murhasta ja törkeästä ryöstöstä

Kokkolassa Rödsön alueella 16 -vuotias mies ajoi henkilöautolla ilman ajo-
oikeutta...

16-vuotias mies hurjasteli henkilöautolla Savonlinnassa sunnuntain vastaisena yönä...

Vieläkö 15-vuotiaita miehiä riittää?

Lappeenrantalainen 15-vuotias mies puhalsi 1.11 promillea (Poliisin tiedote!)

Keskisuomalainen kirjoitti taasen - Mopoileva pojankloppi puhalsi promilleja.

Mopoa Jyväskylän Erämiehenkadulla ajanut nuorukainen puhalsi 2,72 promillea poliisin alkometriin. 15-vuotias jyväskyläläismies jäi kiinni torstai-iltana kymmenen jälkeen.

Nuorukaista epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

Otsikossa siis 15-vuotiaaseen miessukupuolen edustajaan viitataan termillä 'pojankloppi', ensimmäisessä lauseessa hän on 'nuorukainen', sitten taas '15-vuotias jyväskyläläismies'.

Näyttäisi olevan niin, että samanlainen kaava ja termien sekaviljely pätee myös naisiin.

Mutta, kun raiskauksen uhri oli 15-vuotias ja naissukupuolen edustaja, Keskisuomalainen käytti otsikkoa 15-vuotias raiskattiin lähetysillassa. Tässä tapauksessa uhria kuvataan sanoin "nuori tyttö" ja "tyttö" ja itse tekijäkin on vain "poika", eikä mitään kypsyyteen viittaavia sanoja ole käytetty.

Samalla lailla voitaisiin arvioida missä tapauksissa termiä 'vanhus' aletaan käyttää painottaakseen uutisoinnissa mainittavan ihmisen ikääntymistä. Sanana 'vanhus' kuitenkin sisältää mielikuvia voimattomuudesta, heikkoudesta ja turvattomuudesta. Onko termien mies/nainen-käyttäminen pyrkimys eräänlaiseen puolueettomaan poliittiseen korrektiuteen, jonka avulla yritetään viimeiseen asti välttää sitä, että sanavalinnoilla painotettaisiin tiettyjä piirteitä lukijoille. Voisiko raiskaustapausten ja rikosuutisten yhteydessä olla kyse myös siitä, että jos tekijän rikosoikeudellisen vastuun (15-v) raja on ylitetty, voidaan vapaasti puhua valtautuneesta ja vastuullisesta "miehestä/naisesta" ja jos uhrina on suojaikärajan (16-v) ylittänyt, voidaan samalla logiikalla puhua naisista/miehistä uhreina. Vaikka se vaikuttaakin perin kummalliselta, tai sitten minä olen tulossa vanhaksi.







Wednesday, November 25, 2009

Navitas Naturals Raakakaakaonibsit

Aiemmin kirjoitin Goji-marjoista, tietämättömyyttäni kyseenalaistin sen onko järkevää mennä Kiinaan asti marjaan. En kirjoittaessani tuota tiennyt, että tämä markkinamiesten uudelleen nimeämä Wolfberry/Lycium barbarum kasvaa Euroopassa, ja sitä on hyödynnetty monesti esimerkiksi pensasaitana.

Koska ihastuin fazerin suklaarouhetta sisältäneeseen suklaaseen, joka tosin oli asteen turhan makeaa, päätin kokeilla miltä tuo aito raakakaakaorouhe maistuu. Tilasin iherb-verkkokaupasta edullisen n.450g pussin Navitas Naturals-merkkistä tuotetta. Odotin tuotteen olevan kitkerän kaakaoinen. Tämä odotus osui oikeaan, mutta en osannut odottaa että rouhe haisisi ja maistuisi aivan samalle kuin punaviini.

Jopa absolutisti-vaimoni hämmästeli kaakaorouheen viinimäistä tuoksua. Itse en pääse yli tästä samankaltaisuudesta. Kuin punkkua söisi! Tuleekohan tästä yhtä mojova päänsärky, jos ottaa liikaa? Mutta huvittavinta tässä on se, että noiden Pukinpensaan/Goji/Wolfberry/Lycium-marjojen kohdalla hämmästelin niiden tupakkamaista makua. Sitten kun tuo raakakaakao paljastui punaviinimäiseksi, niin maailmani valkeni entisestään.

Joten jos nuo superfood-hipit vaikuttavat vähän "far out"-porukalta, niin sen sijaan että he napsivat gojia ja raakasuklaata, ajatelkaa että he ovat hippejä jotka röökaavat ja vetävät punkkua päälle. Nyt kun olen tuonut tämän totuuden näistä ruoka-aineista julki, uskoisinkin lukuisten spurgujen, ja ns. boheemien taitelijoiden hylkäävän viinit, tupakat ja viinakset ja siirtyvän marjoihin ja nibseihin...

Ai niin, vielä lisäys. Itse ajattelin maallistuneena nautiskelijana syödä rouheen esim. jäätelön tai muun herkun kera. Ja lupaan pitää nuo tupakkamarjat kaukana suustani.

Friday, November 13, 2009

Päivän lööppi



Kolme tytärtä sikainfluenssassa!
Perjantai 13.11.2009 klo 21.09

Mitä ihmettä, siis pahinta mitä Päivi Räsäsen lapset ovat kokeneet? Koko elämänsä aikana?
Utelias klikkaa tietenkin jutun auki ja etsii tekstistä tämän saman asian Päivi Räsäsen sanoina.

"- Pahinta, mitä lapsemme ovat sairastaneet, Päivi Räsänen kertoo tyttäriensä rajuista oireista. "

Anteeksi, mutta olenko ainoa ihminen joka kokee lauseen merkityksen ja totuudellisuuden muuttuvan kohtuuttomasti kun "kokeneet" ja "sairastaneet" vaihtavat mystisesti paikkaa. Kuuntelin juuri Robbie Williamsin uutta levyä, se oli hieno arkinen kokemus. Kokeillaanpa samaa uudestaan. Kuuntelin juuri Robbie Williamsin uutta levyä, se oli hieno arkinen sairaus.

Muutama päivä sitten uutisoitiin 18-vuotiaan kuolleen sikainfluenssaan. Ihmisen kerrottiin saaneen lääkitystä ja rokotuksen jne. Luin uutisen nettilehdestä, joka mainitsi myös kyseisen ihmisen sairastaneen pitkäaikaissairautta. Nuoren ihmisen menehtymistä mitenkään vähättelemättä, haluaisin kiinnittää huomiota siihen kuinka esim. Nelosen Uutiset käsitteli aihetta. Sivukorvalla kuuntelin heidän uutistansa aiheesta. He aloittivat kertomalla että 18-vuotias on kuollut, he lisäsivät vettä myllyyn kertomalla ihmisen olleen rokotettu ja saaneen lääkitystä. Löylyä lisättiin kertomalla kuinka mikään ei auttanut! Sitten segmentin jatkuttua jo siihen pisteeseen ettei katsojan hysterisointiin ollut aineksia, mainittiin tämä pitkäaikaissairaus. Aivan siis lopuksi, kunhan oli lypsetty kaikki tapauksesta irti ja vangittu tapauksesta mahdollisesti tietämätön katsoja ruutuun tarinalla. Onko tämä laadukasta ja hyvää journalismia? Mielestäni on mautonta, että keltainen lehdistö herkuttelee tapauksilla, kunnioittamatta menehtyneiden omaisia, vääristelemällä faktoja tai mainitsemalla ne ns. sivuhuomautuksina vieden suurimman huomion puolivääristelevällä "it's interesting when people die"-journalismillansa.

Elämäni pahin sairaus oli vuonna 2002 nuorena ja perusterveenä sairastamani kausi-influenssan aiheuttama keuhkokuume, johon melkein kuolin.

Elämäni pahin kokemus oli vuonna 2002... No ei se ollut pahin kokemus, pahin sairaus kylläkin.
Mutta ainakin tässä yhteydessä sanat voitaisiin korvata toisillaan ja oltaisiin vielä jokseenkin totuuden lähipiirissä.

Friday, November 6, 2009

Tulkitse uneni

Unistani jää aivan liian harvoin selkeitä muistikuvia, jotka säilyvät mielessäni vielä herättyäni. Tänä aamuna muistin suureksi ilokseni uneni, ehkä se johtui uneni kummallisuudesta, siitä että uneni oli kovin mieleenpainuva niin monella väärällä tavalla. Ensinnäkin, tässä viime öisessä unessani vaelsin maastoasuihin sonnustautuneina vanhemman parrakkaan miehen kanssa pitkin metsiä. Kävelimme laahaten perässämme jonkinlaisia kävelysauvoja, joiden päissä oli liitumaiset lisäkkeet. Nämä lisäkkeet jättivät meistä jälkeen hienon vanan, jäljen jota pitkin reittimme piirtyi maastoon. Jostain syystä sauvamme katkesivat ja vanhempi mies jonka kanssa vaelsin tuskastui ja jätti leikin tyystin kesken. Minä törmäsin metsässä sotilaaseen, joka antoi oman sauvansa käyttööni jotta saatoin jatkaa vaeltamista.

Kyllä, vaeltamista, vanhempi mies, sauvoja! (fallossymboli), sauvan katkeaminen, vanhemman miehen kokema tuskastuminen ja poistuminen, sotilas (macho-yhteiskuntamme miehisyyden ilmentymä, armeijahan on tunnetusti siellä koskaan käymättömien puheissa "miesten koulu") tämä miehisyyden ilmentymä sitten antaa uuden fallossymbolin jotta voin jatkaa vaellusta.

Ei jumankekkula miten hassu uni! Ei tätä voi keksiä. Teille jotka saatte tästä homoeroottisia väristyksiä, voin huomauttaa olevani onnellisesti naimisissa ja yhden lapsen isä. Mutta kuinka voisin tulkita uneni? Viittaako tuo vanha mies edesmenneeseen isääni? Uneni mies ei muistuttanut isääni, enemmänkin resupekka-versio eräästä yliopiston luennoijasta jonka luentoja minulla oli vain ensimmäisenä vuotena (eli puhdas sattuma). Sauvat? symboloivatko ne miehisyyttä? Itsetuntoa? Haenko itsetuntoa? Miksi juuri sotilas? Mitä hän tekee metsässä? Metsässä ei tunnetusti noin vain törmätä sotilaaseen, ainakaan näin rauhan aikana.

Koskahan unet voi tallentaa digiboksille ja katsoa uudestaan jälkikäteen?

Tuesday, September 22, 2009

Autoton päivä

Ööh, mitenköhän tämä näkyi tänään Tampereella? En huomannut automäärissä mitään eroa tavalliseen arkipäivään. Nytkin tuo liikenne menee ohitsemme kapeaa tietä raviradalle, yksittäisiä ihmisiä yksinään autoissaan liian pienin turvavälein menossa katsomaan heppojen ravausta.

Toisaalta kotimatkani yliopistolta päin meni huomattavasti nopeammin erään naapurikuntalaisten liikennettä hoitavan yhtiön bussilla. Oli sen verran reippaasti kiihdytellyt kuski, että kyllä hirvitti. Hämeenkadullakin päästeli aika railakkaasti saaden TKL'n normihurjastelut näyttämään ihan sunnuntaiajelulta. Kun tämä kuski sitten kääntyi Lielahtea päin Pispalan valtatieltä, hän ajoi mutkat suoraksi renkaat jalkakäytävää leikaten niin että bussi tössäsi ilkeästi kaarteessa ja kirjan luku keskeytyi omalta kohdalta. Lopun matkaa keskityin jännittämään minkälaisiin vauhteihin hän pääsisi 80km/h rajoitusalueella... Kuskin harmiksi valoristeykset hidastivat hänen kiihdyttelyään. Loppumatkastani tämä Ruusperi päästeli kyllä varmasti 70km/h tasoa tuon jostain syystä 50km/h rajoitetun kotitiemmekin pätkän (jolla kukaan ei aja noin hiljaa... nopeusrajoituksen noudattajan tunnistaa taakse muodostuneesta jonosta). Kiitos vaan tuolle kuskille, oli nopea joukkoliikennematka. Taksiin verrannollinen, kerrassaan mainio autoton päivä.

Hatunnosto teille pinttyneille elämäntapa-autoilijoille jotka oikeasti tänään käytitte jotain muuta kulkuneuvoa. Toivottavasti kokemus ei ollut liian kamala, joutua vaikka samaan linjuriin minunlaisten kortittomien "piipertäjien" kanssa.

Monday, September 21, 2009

Goji...

Gojimarjat maistuvat siis "rusinamaisesti karpalolta", itse sanoisin näiden maistuvan aprikoosirusinakarpalo... ja hienoimpina aromaattisina hetkinä olen maistavinani hitusen tupakkaa.
Niin, tupakkaa. Tietääkseen miltä tupakka maistuu, on tietenkin oltava kokemusta (hieman enemmänkin) aiheesta. Enhän tosin ole savuketta maistellut yli 10v (eli teinipoikana viimeksi), mutta kyllä muistan sen maun. Tai sitten ostamani satsi on jotenkin pilalla... Maistoiko kukaan muu tupakkaa? :)

Miksi toisaalta menisin Kiinaan asti marjaan, sotii lähiruoan suosimista vastaan pahasti. Mustaherukka, tyrni... näitähän täällä riittää ja ihan vertailukelpoista "superfoodia".

Thursday, September 17, 2009

Jäähyväiset paperisille suodatinpusseille

Jotkut sanovat, että paperisuodatinpusseista lähtee pahvista sivumakua kahviin. Jotkut taas väittävät, että erityisen paljon paperipölyä tarttuu puruihin valkaisemattomista suodatinpusseista. Paperisen suodatinpussin vaikutus kahvin makuunkin olisi samojen ihmisten mielestä suurenmoinen, koska kahvin rasvat (joissa se maku on, miksi muuten pannukahvi olisi niin namia...) jäävät suodattimeen. Näiden kahvin ystävien kehotus onkin hankkia kunnollinen kestosuodatinpussi. Jotkut jopa uuttavat itse manuaalisesti suodatinkahvinsa. Voi olla että joku tutkii valuma-aikoja kuin espresso-shoteista konsanaan, sekuntikello vierellään.

Mutta itse olin ollut aivan tyytyväinen kofeiiniaddikti, joka joi suodatinkahvinsa Rainbow/Lidl-asteikon suodatinpusseista. Kahvitkaan eivät olleet mitenkään kalliimmasta päästä. Ainut kriteeri suodatinkahville on ollut se, että se haisee hyvälle. Espressoilun ja myllyn omistamisesta huolimatta en ole vieläkään juonut itse jauhamaani suodatinkahvia. Joskus maistellut tyyriimpää Mokkamestarien Finlandia-sekoitusta jne. Mutta muuten suodatinkahviin en ole panostanut, se vain on se "tasoittava"-annos joka tarvitaan eikä sen laadusta ole niin väliä kunhan diileri on suurimmat epäpuhtaudet suodattanut siitä.

Silti päädyin nettihakujen jälkeen jäljittämään käsiini kehutun Fackelmann-merkkisen kullatun kestosuodatinpussin. En tiedä ovatko kaikki Fackelmann-pussit kullattuja, tämä ostamani tyyppi oli. Väittävät ikuiseksi, maksoi tosin 13€ verran. Linkittämäni Prisman hinta olisi siis ollut huomattavasti huokeampi, etenkin jos kyseessä on sama tuote. Kahdet kahvit olen tänään uudelle kestosuodattimella keittänyt ja en ainakaan huomaa mitään laadun heikkenemistä, tai suurenmoista laadun parantumista. Olinhan kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen suodatinkahvini laatuun jo aiemmin, paitsi silloin kun sekosin laskiessani kahvijauheen määrää.

Onko tämä sitten missään muotoa ekologien valinta? Se on varmasti seikka josta voidaan kiistellä. Kuinka paljon luontoa kuormittaa nuo kertakäyttöpussit, niiden valmistaminen ja nistä syntyvä jäte ja kuinka paljon kuormitusta tulee metallisen/kullatun Fackelmannin valmistamisesta ja tuotteen vedellä huuhtelemisesta. Suodatin on kuitenkin huuhdeltava käytön jälkeen ja siihen tarvitaan vettä.

Mutta Fackelmannin kanssa vältymme siltä kauhuskenaariolta, että huomaisimme joku kaunis päivä suodatinpussien loppuneen ja kauppojen/kioskien (ei sellaisia täällä enää edes ole) menneen jo kiinni ja kahvia olisi saatava.

Loppunootiksi -- Vielä huokeammalla (6€) kestosuodattimen voi ostaa Clas Ohlson-myymälöistä. Tosin en tiedä kuinka tuote vertautuu Prismojen yms. myymään Fackelmann-versioon.

l